Recent Articles

Uutisarkki Toukokuu 2019

Vastaa Askeleet ammattilaiseksi -mallin käyttäjäkyselyyn

Päihdepäivien seminaari: Oppilaitosyhteisössä on mahdollisuus – ratkaisuja ehkäisevän työn käytännön toteuttamiseen

Oppilaitosyhteisössä on mahdollisuus – ratkaisuja ehkäisevän työn käytännön toteuttamiseen/ to 9.5 klo 12.30-14.30.

Oppilaitosyhteisöissä tavoitetaan valtaosa nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokasta. Sen vuoksi oppilaitokset ovat erityisen otollinen paikka vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Kaikki nuorten hyvinvointia tukeva työ on samalla ehkäisevää päihdetyötä. Vaikuttava ehkäisevä päihdetyö oppilaitosyhteisöissä koostuu toimivista rakenteista, yhteisön tukemisesta ja yksilön huomioimisesta. Seminaarissa pääset kurkistamaan käytännön ratkaisuihin näillä kolmella eri tasolla.

Uutisarkki Huhtikuu 2019

Ammattiosaajan työkykypassin verkkosivut uudistuneet

Sujuvat siirtymät -hyvien käytäntöjen loppuraportti

Loppuraporttiin on koottu hyviä käytäntöjä, joita on syntynyt ESR-rakennerahastokauden Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Osuvaa osaamista -toimenpidekokonaisuuden Sujuvat siirtymät –osion valtakunnallisissa hankkeissa sekä Zoomi-hankkeen koordinoimassa sujuvat siirtymät -verkoston alueellisissa hankkeissa.
 
Raportin tarkoituksena on kuvata, millaisiin sisältöihin ja teemoihin hyviä käytäntöjä ja malleja koordinoitavissa hankkeissa on syntynyt ja vahvistaa siten verkostoitumista sekä lisätä hankkeiden välistä yhteistyötä.
 

Ruotsin kielen polkuopintomalli Pirkanmaalla

Kuvaus: 
Kokonaan uuden toimintamallin luominen ruotsin kielen oppimiseen tapahtui Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun toimesta NOPSA-hankkeessa. Hankkeen tarkoitus on ollut edistää ja nopeuttaa AO-opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä ammattiopistoista (AO) ammattikorkeakouluihin (AMK) sekä edesauttaa osaamisen tunnistamista. 
 
AO-opiskelijoille pilotoitiin ruotsin kielen AMK-opintoja AO-opintojen aikana sekä AO-taustaisille AMK-opiskelijoille pilotoitiin myös lisäopintoja ammattikorkeakoulussa. Ammatillisella toisella asteella ruotsin opiskeluun vähäisen tuntimäärän vuoksi olisi tärkeää, että ammattikorkeakouluihin tulevat saisivat jo ammatillisella toisella asteella opiskellessaan lisäopintoja ruotsin kielessä.
 
Ruotsin kielen polkuopintomalli luotiin ja kehitettiin ammattikorkeakoulutasoisista opinnoista. Malli käsitti neljä opintojaksoa (ns. moduulia), joista 2 ensimmäistä (Moduulit 1 ja 2) kohdistuivat AO-opiskelijoille ja 2 seuraavaa (Moduulit 3 ja 4) kohdistuivat AMK-opiskelijoille. Pilotoinnit toteutettiin tekniikan alalla.
 
Moduulit 1 ja 2 pilotoitiin TAMKin opintoina Tredun AO-opiskelijoille, jotka suorittivat moduulit avoimen AMKin kautta. Nämä olivat lisäopintoja Tredun opiskelijoille. Opiskelijat pystyivät liittämään nämä opinnot ammatillisen toisen asteen valinnaisiin opintoihinsa. Näissä moduuleissa TAMKin ruotsin kielen opettajien lisäksi toimi myös Tredun ruotsin kielen opettaja ohjaajana. 
 
Moduuli 3 pilotoitiin TAMKissa konetekniikan TAMK-opiskelijoille osana heidän opintojaan. Jatko-opintojakso eli Moduuli 4 on tarkoitus pilotoida jossakin vaiheessa myöhemmin TAMKissa.
 

Jatkuu kohdassa "Lisätiedot".

Resurssit: 
Ammattikorkeakoulun tulisi laittaa opintojaksot (Moduulit 1 ja 2) tarjolle avoimeen AMKiin (esim. TAMKissa KOROTA-tarjottimen välityksellä). Toimintaan osallistuvien ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitoksien tulisi varata resursseja opettajille Moduulien 1 ja 2 ohjaamiseen ja arviointiin. Moduulien 3 ja 4 osalta ammattikorkeakoulun tulisi laittaa opinnot tarjolle vapaasti valittaviin opintoihin AMK-opiskelijoille. Opintojaksoihin osallistuvien opiskelijoiden tulee varata aikaa opiskeluun.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Ruotsin kielen opettajien välinen yhteistyö niin TAMKissa kuin TAMKin ja Tredun välillä auttoi myös opiskelijoiden hyvien kokemusten syntymisessä. Malli tukee opiskelijoiden siirtymää (AO-AMK) ja osaamisen tunnistamista. Antamalla näkyvyyttä ammattikorkeakoulutasoisen ruotsin opetukseen tuetaan samalla potentiaalisten toisen asteen opiskelijoiden kiinnostusta jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. AO-AMK-yhteistyötä jatketaan edelleen sekä etenkin LAM-yhteistyön (eli Lukion, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteisyön) merkeissä toimenpiteet ovat esillä. TAMKin ruotsin kielen opintojen moduuleihin on ollut kiinnostusta myös lukioista, joten opintojen tarjontaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoille Moduuli 4 on tarkoitus pilotoida myöhemmin hankkeen päätyttyä sekä Moduuleja 3 ja 4 on tarkoitus tarjota ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoille, joilla on tarvetta näihin moduuleihin.
Yhteystiedot: 
Katri Kallinen, Reijo Mäkinen ja Sirpa Levo-Aaltonen, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), etunimi.sukunimi@tuni.fi sekä Eriika Löfgren, Tredu, eriika.lofgren@tampere.fi
Lisätietoja: 
Jatkuu kohdasta "Kuvaus": Kaikissa moduuleissa oli sanasto- ja kielioppiosioita sekä suullisia ja kirjallisia harjoitteita aina laajentuen moduulista toiseen siirtyessä. Moduulit sisälsivät lähiopetusta, verkko-opetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Pääoppimisympäristönä moduuleissa oli TAMKin Tabula (eli Moodle). Lisäksi oppimisympäristöinä olivat Blogger ja Youtube, joita opiskelijat oppivat käyttämään opintojen aikana. Ohjauksessa käytettiin Whatsup’ia ja Tabulan chat-toimintoa. Bloggerin oli tarkoitus toimia opiskelijan sähköisenä portfoliona kaikkien moduulien ajan. Suoritettuaan moduulit (1 ja 2) AO-opiskelijoiden ruotsin kielen osaaminen on lisäopintojen vuoksi vahvemmalla pohjalla aloittaessaan AMKissa opiskelun. Lisäksi opiskelemaan päästyään heillä on mahdollista suorittaa vielä AMKin puolella tarjottavat moduulit, jotka tukevat edelleen ruotsin opiskelua kohti ns. virkamiesruotsia
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Taitaja-toiminnan (konepajatekniikka) hyödyntäminen AO-AMK sujuvissa siirtymissä

Kuvaus: 

Kokonaan uuden lajin luominen Taitaja-kilpailuun tapahtui Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Tampereen seudun ammattiopisto Tredun sekä yritysyhteistyön ja NOPSA-hankkeen toimesta. Ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutettavaksi näytöslajiksi valittiin Konepajatekniikka.  NOPSA-hankkeen puitteissa toiminta kohdistui sujuvan siirtymän mallin kehittämiseen, itse kilpailutapahtuma järjestettiin muulla rahoituksella. Pirkanmaan NOPSA-tiimillä (TAMK & Tredu) sekä NOPSA-hankkeen koordinaattorilla Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) tavoitteena oli Taitaja-toimintamallin kehittäminen edistämään ja nopeuttamaan ammatillisen 2. asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä ammattiopistoista ammattikorkeakouluihin sekä edesauttaa osaamisen tunnistamista. Lisäksi tavoitteena oli kone- ja tuotantotekniikan alan vetovoimaisuuden parantaminen. Toimintamallia pilotoitiin Taitaja2018-tapahtumassa Tampereella ”N2 Konepajatekniikka” -näytöslajina, jossa ei ollut semifinaalia. Kilpailu oli AO-AMK-joukkuekilpailu, joka oli ensimmäistä kertaa Taitaja-kisoissa ja kilpailu toteutettiin näytöslajina ja kutsukilpailuna. Kilpailujoukkueita osallistui yhteensä neljä AO-AMK-joukkuetta. Joukkueiden jäsenten ikäraja nostettiin 32 vuoteen.

Suunnitteluvaiheessa Tredu ja TAMK tekivät tiivistä yhteistyötä sekä mukana yhteistyössä olivat myös kilpailua tukemaan tulleet yritykset. Ennakkotehtävää ja kilpailutehtävää suunnittelivat Tredu, TAMK ja yhteisyritykset yhdessä. Tehtävä sisälsi kappaleiden siirtämiseen tarkoitetun robottitarttujan suunnittelun ja 3D-valmistuksen sekä kokoonpanotaulun suunnittelun ja valmistuksen. Ennakkotehtävänä on suunnitella ja mallintaa kokonaisuus, jonka lähtötiedot ovat erilaiset kuin lopullisen kilpailutehtävän. Kilpailutehtävässä oli tarkoituksena hyödyntää robottia laaja-alaisesti eli suorittaa kokoonpano robotin avulla. Tehtävä käsitti mallintamista, 3D-tulostusta, perinteisiä konepajatyövaiheita, robotin ohjelmointia ja arviointia. Jatkuu kohdassa "Lisätietoja".

Resurssit: 
Taitaja-kisan pääjärjestäjän resursseja tarvitaan sekä myös AO-AMK-kilpailun suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan jonkun ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen ja yhteistyöyritysten resursseja. Lisäksi osallistuvien AO-AMK-yhteisjoukkueiden ohjaamiseen ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksien on varattava resursseja. Osallistuvien opiskelijoiden tulee varata aikaa ennakkotehtävään ja kilpailuun sekä myös muuhun yhteistyöskentelyyn AO-AMK-joukkueessa.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Kokemusten mukaan Taitaja-toiminta edisti AO-AMK-yhteistyötä sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja opiskelijoiden siirtymää (AO-AMK). Joukkueen AO-kilpailijat ovat potentiaalista joukkoa, jotka voivat halutessaan hakeutua opiskelemaan AMKiin. Kilpaillen AO-AMK-joukkueessa opiskelijat pääsevät näkemään toistensa osaamisia jo ennen työelämää sekä kehittävät omia yhteistyötaitojaan työelämää ja jatko-opiskeluja varten. Hyvät kokemukset näytöslajin onnistumisesta puoltavat sitä, että jatkossakin Taitaja-kisassa olisi mukana myös AO-AMK-yhteislajikilpailu. Tavoitteena on ollut, että pilotoimalla voidaan kehittää näytöslaji varsinaiseksi lajiksi tulevien vuosien kilpailuihin. Tämä edellyttää arviointirakenteen kehittämistä Taitajissa käytettävän CIS-järjestelmän mukaiseksi. Lisäksi olisi mahdollisuuksia mallin levittäminen myös muille tekniikan aloille. HAMK on yhteydessä Taitaja-toimintaan. Malli on levitetty Taitaja-verkostoon ja esitetty sovellettavaksi tulevissa Taitaja-tapahtumissa.
Yhteystiedot: 
Lasse Hillman, Mikko Ukonaho, Harri Laaksonen, Sirpa Levo-Aaltonen ja Olavi Kopponen, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), etunimi.sukunimi@tuni.fi Mika Heikkilä ja Timo Saari, Tredu, etunimi.sukunimi@tampere.fi, Tuomas Eerola, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), etunimi.sukunimi@hamk.fi
Lisätietoja: 
Lisäys kohtaan "Kuvaus": Käytössä oli annettu uusi tuote, robotti, sylinteri, tietokone, työstökone, 3D-tulostin, käsityökaluja ym. Kilpailuryhmien piti itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa ratkaisu. Kilpailussa joukkueiden arviointi kohdistui osa-alueiden osaamisiin (mm. perinteiset valmistusmenetelmät, 3D-mallinnus ja -tulostaminen, robotin ohjelmointi, tehtävän kokonaisuuden hallinta), nopeuteen sekä myös yhteistyöskentelyyn. Esimerkiksi yhdessä pilotoinnissa Taitaja-kilpailuun osallistuneet AMK-opiskelijat suorittivat AMK-opintoihinsa liittyvää opintojaksoa ja ammatillisen toisen asteen opiskelijat suorittivat samaa AMK-opintojaksoa avoimen AMKin kautta. Taitaja2018-näytöslajin lajiohjausryhmässä olivat lajivastaava Petteri Guttorm, Tredu; varavastaava Lasse Hillman, TAMK; Mika Heikkilä, Tredu; Tuomas Eerola, HAMK; Harri Nieminen, Fastems Oy; Riku Rusanen, Prenta Oy ja Janne Peltonen, Tasowheel Systems Oy. Konepajatekniikan näytöslajin päätuomarina oli toimitusjohtaja Riku Rusanen, Prenta Oy.
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Ohjaavan opettajuuden osaamismerkki

Kuvaus: 

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus ja opiskelijan henkilökohtaiset, joustavat opintosuunnitelmat sekä työelämässä oppimisen sujuvuus, edellyttävät uudistuvaa opettajuutta ja opettajan ohjaavaa työotetta. Ohjaava opettajuus pitää sisällään monipuolista pedagogiikkaa sekä kykyä yhteisopettajuuteen, tiimiopettajuuteen ja ohjaustaitoihin. Ohjaava opettaja toimii enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen organisoijana kuin tiedon välittäjänä.

Ohjaava opettaja -osaajamerkillä opettaja voi osoittaa ohjaavan opettajuuden osaamistaan. Tehtävät on koottu ammatillisen koulutuksen uudistuksen ja ohjaavan opettajuuden käytännön ohjaustilanteiden ympärille.

Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osamerkistä.
Saavutettuasi osamerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Ohjaava opettaja -osaajamerkin seitsemän taitotason osaajamerkit ovat:
Osaamisperusteisuus
Oppimisympäristöt
Yksilölliset valinnat
Ohjaavan opettajuuden menetelmät
Työelämässä oppiminen
Elinikäinen oppiminen
Jatkosuunnitelmat

Osaamista voi hankkia koulutuksissa ja työpaikoilla sekä pelaamalla Yhdessä- ohjaava opettaja -peliä (lisää http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/1741) ja tutustumalla digipeliin liitettyjen linkkipankkien materiaaliin.

Resurssit: 
Kukin merkit käyttöön ottava oppilaitos resurssoi ja järjestää omassa organisaatiossaan merkkien hallinnoimiseen ja myöntämiseen tarvittavan henkilöresurssin.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Merkit valmiina otettavaksi käyttöön ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamiseksi ja todentamiseksi
Yhteystiedot: 
Projektikoordinaattori Riitta Tuokko Koulutuskeskus SEDU riitta.tuokko@sedu.fi puh. 040-868 0863
Lisätietoja: 
Riitta Tuokko, projektikoordinaattori Koulutuskeskus Sedu
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Sivut

Tarvitsetko apua?

Löydät meidät myös

Go to top