Recent Articles

Ruotsin kielen polkuopintomalli Pirkanmaalla

Kuvaus: 

Kokonaan uuden toimintamallin luominen ruotsin kielen oppimiseen tapahtui Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun toimesta NOPSA-hankkeessa. Hankkeen tarkoitus on ollut edistää ja nopeuttaa AO-opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä ammattiopistoista (AO) ammattikorkeakouluihin (AMK) sekä edesauttaa osaamisen tunnistamista. AO-opiskelijoille pilotoitiin ruotsin kielen AMK-opintoja AO-opintojen aikana sekä AO-taustaisille AMK-opiskelijoille pilotoitiin myös lisäopintoja ammattikorkeakoulussa. Ammatillisella toisella asteella ruotsin opiskeluun vähäisen tuntimäärän vuoksi olisi tärkeää, että ammattikorkeakouluihin tulevat saisivat jo ammatillisella toisella asteella opiskellessaan lisäopintoja ruotsin kielessä.

Ruotsin kielen polkuopintomalli luotiin ja kehitettiin ammattikorkeakoulutasoisista opinnoista. Malli käsitti neljä opintojaksoa (ns. moduulia), joista 2 ensimmäistä (Modulit 1 ja 2) kohdistuivat AO-opiskelijoille ja 2 seuraavaa (Modulit 3 ja 4) kohdistuivat AMK-opiskelijoille. Pilotoinnit toteutettiin tekniikan alalla.

Modulit 1 ja 2 pilotoitiin TAMKin opintoina Tredun AO-opiskelijoille, jotka suorittivat moduulit avoimen AMKin kautta. Nämä olivat lisäopintoja Tredun opiskelijoille. Opiskelijat pystyivät liittämään nämä opinnot ammatillisen toisen asteen valinnaisiin opintoihinsa. Näissä moduuleissa TAMKin ruotsin kielen opettajien lisäksi toimi myös Tredun ruotsin kielen opettaja ohjaajana.

Moduli 3 pilotoitiin TAMKissa konetekniikan TAMK-opiskelijoille osana opintojaan. Moduli 3:lle oleva jatko-opintojakso (eli Moduli 4) on tarkoitus pilotoida jossakin vaiheessa myöhemmin TAMKissa.

Jatkuu kohdassa "Lisätiedot".

Resurssit: 
Ammattikorkeakoulun tulisi laittaa opintojaksot (Modulit 1 ja 2) tarjolle avoimeen AMKiin (esim. TAMKissa KOROTA-tarjottimen välityksellä). Toimintaan osallistuvien ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitoksien tulisi varata resursseja opettajille Modulien 1 ja 2 ohjaamiseen ja arviointiin. Modulien 3 ja 4 osalta ammattikorkeakoulun tulisi laittaa opinnot tarjolle vapaasti valittaviin opintoihin AMK-opiskelijoille. Opintojaksoihin osallistuvien opiskelijoiden tulee varata aikaa opiskeluun.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Ruotsin kielen opettajien välinen yhteistyö niin TAMKissa kuin TAMKin ja Tredun välillä auttoi myös opiskelijoiden hyvien kokemusten syntymisessä. Malli tukee opiskelijoiden siirtymää (AO-AMK) ja osaamisen tunnistamista. Antamalla näkyvyyttä ammattikorkeakoulutasoisen ruotsin opetukseen tuetaan samalla potentiaalisten toisen asteen opiskelijoiden kiinnostusta jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. AO-AMK-yhteistyötä jatketaan edelleen sekä etenkin LAM-yhteistyön (eli Lukion, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteisyön) merkeissä toimenpiteet ovat esillä. TAMKin ruotsin kielen opintojen moduuleihin on ollut kiinnostusta myös lukioista, joten opintojen tarjontaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoille Moduli 4 on tarkoitus pilotoida myöhemmin hankkeen päätyttyä sekä Moduleja 3 ja 4 on tarkoitus tarjota ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoille, joilla on tarvetta näihin moduuleihin.
Yhteystiedot: 
Katri Kallinen, Reijo Mäkinen ja Sirpa Levo-Aaltonen, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), etunimi.sukunimi@tuni.fi sekä Eriika Löfgren, Tredu, eriika.lofgren@tampere.fi
Lisätietoja: 
Jatkuu kohdasta "Kuvaus": Kaikissa moduuleissa oli sanasto- ja kielioppiosioita sekä suullisia ja kirjallisia harjoitteita aina laajentuen moduulista toiseen siirtyessä. Moduulit sisälsivät lähiopetusta, verkko-opetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Pääoppimisympäristönä moduuleissa oli TAMKin Tabula (eli Moodle). Lisäksi oppimisympäristöinä olivat Blogger ja Youtube, joita opiskelijat oppivat käyttämään opintojen aikana. Ohjauksessa käytettiin Whatsup’ia ja Tabulan chat-toimintoa. Bloggerin oli tarkoitus toimia opiskelijan sähköisenä portfoliona kaikkien moduulien ajan. Suoritettuaan moduulit (1 ja 2) AO-opiskelijoiden ruotsin kielen osaaminen on lisäopintojen vuoksi vahvemmalla pohjalla aloittaessaan AMKissa opiskelun. Lisäksi opiskelemaan päästyään heillä on mahdollista suorittaa vielä AMKin puolella tarjottavat moduulit, jotka tukevat edelleen ruotsin opiskelua kohti ns. virkamiesruotsia.
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Taitaja-toiminnan (konepajatekniikka) hyödyntäminen AO-AMK sujuvissa siirtymissä

Kuvaus: 

Kokonaan uuden lajin luominen Taitaja-kilpailuun tapahtui Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Tampereen seudun ammattiopisto Tredun sekä yritysyhteistyön ja NOPSA-hankkeen toimesta. Ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutettavaksi näytöslajiksi valittiin Konepajatekniikka.  NOPSA-hankkeen puitteissa toiminta kohdistui sujuvan siirtymän mallin kehittämiseen, itse kilpailutapahtuma järjestettiin muulla rahoituksella. Pirkanmaan NOPSA-tiimillä (TAMK & Tredu) sekä NOPSA-hankkeen koordinaattorilla Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) tavoitteena oli Taitaja-toimintamallin kehittäminen edistämään ja nopeuttamaan ammatillisen 2. asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä ammattiopistoista ammattikorkeakouluihin sekä edesauttaa osaamisen tunnistamista. Lisäksi tavoitteena oli kone- ja tuotantotekniikan alan vetovoimaisuuden parantaminen. Toimintamallia pilotoitiin Taitaja2018-tapahtumassa Tampereella ”N2 Konepajatekniikka” -näytöslajina, jossa ei ollut semifinaalia. Kilpailu oli AO-AMK-joukkuekilpailu, joka oli ensimmäistä kertaa Taitaja-kisoissa ja kilpailu toteutettiin näytöslajina ja kutsukilpailuna. Kilpailujoukkueita osallistui yhteensä neljä AO-AMK-joukkuetta. Joukkueiden jäsenten ikäraja nostettiin 32 vuoteen.

Suunnitteluvaiheessa Tredu ja TAMK tekivät tiivistä yhteistyötä sekä mukana yhteistyössä olivat myös kilpailua tukemaan tulleet yritykset. Ennakkotehtävää ja kilpailutehtävää suunnittelivat Tredu, TAMK ja yhteisyritykset yhdessä. Tehtävä sisälsi kappaleiden siirtämiseen tarkoitetun robottitarttujan suunnittelun ja 3D-valmistuksen sekä kokoonpanotaulun suunnittelun ja valmistuksen. Ennakkotehtävänä on suunnitella ja mallintaa kokonaisuus, jonka lähtötiedot ovat erilaiset kuin lopullisen kilpailutehtävän. Kilpailutehtävässä oli tarkoituksena hyödyntää robottia laaja-alaisesti eli suorittaa kokoonpano robotin avulla. Tehtävä käsitti mallintamista, 3D-tulostusta, perinteisiä konepajatyövaiheita, robotin ohjelmointia ja arviointia. Jatkuu kohdassa "Lisätietoja".

Resurssit: 
Taitaja-kisan pääjärjestäjän resursseja tarvitaan sekä myös AO-AMK-kilpailun suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan jonkun ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen ja yhteistyöyritysten resursseja. Lisäksi osallistuvien AO-AMK-yhteisjoukkueiden ohjaamiseen ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksien on varattava resursseja. Osallistuvien opiskelijoiden tulee varata aikaa ennakkotehtävään ja kilpailuun sekä myös muuhun yhteistyöskentelyyn AO-AMK-joukkueessa.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Kokemusten mukaan Taitaja-toiminta edisti AO-AMK-yhteistyötä sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja opiskelijoiden siirtymää (AO-AMK). Joukkueen AO-kilpailijat ovat potentiaalista joukkoa, jotka voivat halutessaan hakeutua opiskelemaan AMKiin. Kilpaillen AO-AMK-joukkueessa opiskelijat pääsevät näkemään toistensa osaamisia jo ennen työelämää sekä kehittävät omia yhteistyötaitojaan työelämää ja jatko-opiskeluja varten. Hyvät kokemukset näytöslajin onnistumisesta puoltavat sitä, että jatkossakin Taitaja-kisassa olisi mukana myös AO-AMK-yhteislajikilpailu. Tavoitteena on ollut, että pilotoimalla voidaan kehittää näytöslaji varsinaiseksi lajiksi tulevien vuosien kilpailuihin. Tämä edellyttää arviointirakenteen kehittämistä Taitajissa käytettävän CIS-järjestelmän mukaiseksi. Lisäksi olisi mahdollisuuksia mallin levittäminen myös muille tekniikan aloille. HAMK on yhteydessä Taitaja-toimintaan. Malli on levitetty Taitaja-verkostoon ja esitetty sovellettavaksi tulevissa Taitaja-tapahtumissa.
Yhteystiedot: 
Lasse Hillman, Mikko Ukonaho, Harri Laaksonen, Sirpa Levo-Aaltonen ja Olavi Kopponen, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), etunimi.sukunimi@tuni.fi Mika Heikkilä ja Timo Saari, Tredu, etunimi.sukunimi@tampere.fi, Tuomas Eerola, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), etunimi.sukunimi@hamk.fi
Lisätietoja: 
Lisäys kohtaan "Kuvaus": Käytössä oli annettu uusi tuote, robotti, sylinteri, tietokone, työstökone, 3D-tulostin, käsityökaluja ym. Kilpailuryhmien piti itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa ratkaisu. Kilpailussa joukkueiden arviointi kohdistui osa-alueiden osaamisiin (mm. perinteiset valmistusmenetelmät, 3D-mallinnus ja -tulostaminen, robotin ohjelmointi, tehtävän kokonaisuuden hallinta), nopeuteen sekä myös yhteistyöskentelyyn. Esimerkiksi yhdessä pilotoinnissa Taitaja-kilpailuun osallistuneet AMK-opiskelijat suorittivat AMK-opintoihinsa liittyvää opintojaksoa ja ammatillisen toisen asteen opiskelijat suorittivat samaa AMK-opintojaksoa avoimen AMKin kautta. Taitaja2018-näytöslajin lajiohjausryhmässä olivat lajivastaava Petteri Guttorm, Tredu; varavastaava Lasse Hillman, TAMK; Mika Heikkilä, Tredu; Tuomas Eerola, HAMK; Harri Nieminen, Fastems Oy; Riku Rusanen, Prenta Oy ja Janne Peltonen, Tasowheel Systems Oy. Konepajatekniikan näytöslajin päätuomarina oli toimitusjohtaja Riku Rusanen, Prenta Oy.
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Ohjaavan opettajuuden osaamismerkki

Kuvaus: 

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus ja opiskelijan henkilökohtaiset, joustavat opintosuunnitelmat sekä työelämässä oppimisen sujuvuus, edellyttävät uudistuvaa opettajuutta ja opettajan ohjaavaa työotetta. Ohjaava opettajuus pitää sisällään monipuolista pedagogiikkaa sekä kykyä yhteisopettajuuteen, tiimiopettajuuteen ja ohjaustaitoihin. Ohjaava opettaja toimii enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen organisoijana kuin tiedon välittäjänä.

Ohjaava opettaja -osaajamerkillä opettaja voi osoittaa ohjaavan opettajuuden osaamistaan. Tehtävät on koottu ammatillisen koulutuksen uudistuksen ja ohjaavan opettajuuden käytännön ohjaustilanteiden ympärille.

Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osamerkistä.
Saavutettuasi osamerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Ohjaava opettaja -osaajamerkin seitsemän taitotason osaajamerkit ovat:
Osaamisperusteisuus
Oppimisympäristöt
Yksilölliset valinnat
Ohjaavan opettajuuden menetelmät
Työelämässä oppiminen
Elinikäinen oppiminen
Jatkosuunnitelmat

Osaamista voi hankkia koulutuksissa ja työpaikoilla sekä pelaamalla Yhdessä- ohjaava opettaja -peliä (lisää http://arjenarkki.fi/menetelmapankki/hyvat-kaytannot/1741) ja tutustumalla digipeliin liitettyjen linkkipankkien materiaaliin.

Resurssit: 
Kukin merkit käyttöön ottava oppilaitos resurssoi ja järjestää omassa organisaatiossaan merkkien hallinnoimiseen ja myöntämiseen tarvittavan henkilöresurssin.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Merkit valmiina otettavaksi käyttöön ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamiseksi ja todentamiseksi
Yhteystiedot: 
Projektikoordinaattori Riitta Tuokko Koulutuskeskus SEDU riitta.tuokko@sedu.fi puh. 040-868 0863
Lisätietoja: 
Riitta Tuokko, projektikoordinaattori Koulutuskeskus Sedu
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Polkumallit - Avoimet ammatilliset opinnot sujuvoittavat siirtymiä

Kuvaus: 

Taitava – tulevaisuuden osaajat hankkeessa on kehitetty avointen opintojen ja oppimisympäristöjen toimintamallia, joka tukee nuorten siirtymiä koulutukseen sekä koulutusalalta tai koulutuksen järjestäjältä toiselle sekä mahdollistaa joustavan tavan hankkia ja kerryttää osamaista.

Polkumalleissa kuvataan asiakaslähtöisesti sitä, miten avoimet ammatilliset opinnot tukevat sujuvia siirtymiä opintoihin hakeutumisvaiheessa, opinnoissa ja opintojen ulkopuolella tai työelämässä olevien henkilöiden kannalta. Polkumalleja voi hyödyntää myös oppilaitosten henkilöstön perehdytysmateriaalina avoimien ammatillisten opintojen prosessikuvauksina.

Resurssit: 
-
Juurtuminen/kehittämisideat: 
-
Yhteystiedot: 
Sirpa Saari Projektipäällikkö / TAITAVA – tulevaisuuden osaajat puh. 040 6816795 sirpa.saari@hel.fi
Lisätietoja: 
Sirpa Saari
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Jatkuvan haun prosessi

Kuvaus: 

Ensimmäinen tuote on jatkuvan haun toteutuksen mallinnus huomioiden sekä koulutuksen järjestäjän sekä hakeutujan näkökulman. Hakeutujan näkökulman rakentamisessa hyödynnettiin hankkeen tekemää hakeutujien ohjaustyötä. SOPU -hanke on vastannut mallinnuksen kokonaisuuden kehittämisestä ja vastaa ei-valittujen hakijoiden jälkiohjauksesta.  

Jatkuvan haun prosessimallinnusta edelsi strukturoitu kysely koulutuspäälliköille jatkuvan haun kehittämisestä. Vastaukset toivat esille keskeisiä kehittämisenkohteita.

 

Resurssit: 
Hankkeen työntekijät ovat tehneet jatkuvan haun mallinnusta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän prosessiryhmän kanssa. Hakeutujien ohjausta on tehty oppilaitoksen tiloissa ja siihen on varattava riittävä resurssi. Kyselyn tulokset on analysoitu.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Jatkuvan haun mallinnus on hyväksytty koulutuksen järjestäjän käyttöön. Prosessin käyttöönotto vaatii tiedottamista sisäisesti ja ulkoisesti mm. ohjaamoille.
Yhteystiedot: 
Projektipäällikkö Maarit Kopakka p. 040 668 2884 maarit.kopakka@osao.fi Projektikoordinaattori Merja Airaksinen p. 050 552 0572 merja.airaksinen@opao.fi Projektikoordinaattori Elina Hokkanen p. 050 4630 590 elina.hokkanen@riveria.fi Projektikoordinaattori Tarja Puskala p. 040 830 4260 tarja.puskala@sedu.fi Projektikoordinaattori Mirva Julkunen p. 044 455 8300 mirva.julkunen@winnova.fi
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

HOKS palautekysely

Kuvaus: 

Ensikertaiset HOKSit laadittiin syksyllä 2018 suurelle määrälle opiskelijoita. HOKSin laajuudesta johtuen halusimme kyselyllä varmistua, millä tasolla ryhmänohjaajien/HOKSin laatioijoiden osaaminen oli. HOKS palautekysely toteutettiin Google Forms:lla. Kysely muotoiltiin siten, että kysymykset tukivat HOKSin sisällön omaksumista ja uuden ammatillisten koulutuksen lainsäädännön mukaista henkilökohtaistamisprosessia.

Opiskelijoille suunnatulla kyselyllä keräsimme palautetta ensikertaisen HOKSin laadinnasta ja osallistimme opiskelijoita hankkeen toimintaan.

Resurssit: 
Kysymysten laatiminen, toteuttaminen ja analysointi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Opiskelijoita voi haastatella kysymysten perusteella tai antaa heidän kirjallisesti täyttää kysely esim. opiskelijakuntien edustajiston kokouksessa yms. Henkilökunnan kysely kannattaa toteuttaa pian ensikertaisten HOKSien laadinnan jälkeen. Kyselyn analyysi on toimitettu henkilöstölle eteenpäin ja esitelty mm. prosessiryhmän kokouksessa.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Kyselyt ovat kertaluontoisia ja tarpeen mukaan niitä voidaan uusia. Kyselyn vastaukset on tulkittu ja ohjeita/prosesseja on kehitetty analyysin pohjalta.
Yhteystiedot: 
Projektipäällikkö Maarit Kopakka p. 040 668 2884 maarit.kopakka@osao.fi Projektikoordinaattori Merja Airaksinen p. 050 552 0572 merja.airaksinen@opao.fi Projektikoordinaattori Elina Hokkanen p. 050 4630 590 elina.hokkanen@riveria.fi Projektikoordinaattori Tarja Puskala p. 040 830 4260 tarja.puskala@sedu.fi Projektikoordinaattori Mirva Julkunen p. 044 455 8300 mirva.julkunen@winnova.fi
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Digivinkit oman osaamisen esittelemiseen

Kuvaus: 

OSATA-hanke on koonnut yhteen digivinkkejä eli millaisia sovelluksia ja ohjelmia voi käyttää oman osaamisen seuraamiseen, kuvaamiseen sekä tarvittaessa portfolion luomiseen. Vinkit löytyvät Sampo-ohjaussivustolta

Yksi työelämässä pärjäämisen ja menestymisen avaintekijöitä on monessa ammatissa erilaisten digitaalisten sovellusten ja ohjelmistojen käytön hallitseminen. Digivinkit on koottu yhdeksi dokumentiksi ja ne on kirjoitettu ohjeeksi opiskelijalle. Löydät yksittäisiä digivinkkejä myös eri tehtävien kohdalta. Sinun ei opettajana tai ohjaajana tarvitse siis tietää ja osata kaikkia esiteltyjä sovelluksia. Digivinkit tarjovat opiskelijoille vaihtoehtosia tapoja ja välineitä kuvata myös omaa osaamistaan.

Resurssit: 
Opiskelijat voivat hyödyntää digivinkkejä itsenäisesti tai niitä voidaan käydä läpi ohjatusti ja eri tehtävien suorittamisen yhteydessä.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Digivinkit ovat osa Sampo-ohjaussivuston materiaaleja ja niitä käydään läpi Osata-hankkeen koulutuksissa.
Yhteystiedot: 
Sari Miettinen, projektiasiantuntija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto etunimi.sukunimi@utu.fi
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Sivut

Go to top