Recent Articles

Monikanavainen työpaikkatiedotus

Kuvaus: 

Tavoitteena on edistää ammattiin valmistuvien opiskelijoiden työnhakua ja työllistymistä. Monikanavaista työpaikkatiedotusta toteutetaan samansisältöisenä kolmessa oppilaitoksessa: Gradia Jyväskylä, Gradia Jämsä ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE.

Monikanavaisessa työpaikkatiedotuksessa käytetään pääosin kolmea oppilaitosten ylläpitämää eri kanavaa: Osaajia työelämään-etsitään osaajaa! -Facebookin julkista ryhmää, Duuni Gradia&Poke sähköistä työnhakupalvelua (Tiitus Students-sovellus) sekä Wilma-järjestelmää (vain Gradiassa). Lisäksi käytetään rajoitetusti WhatsApp -ryhmiä sekä Sujuvat työnhakumarkkinat-hankkeen sometyönhakutapahtumissa Facebook-liveä tai Snapchatissa DuuniDonna-hahmoa.

Monikanavaisen työpaikkatiedotuksen taustalla on pyrkimys lisätä opiskeljoiden tasa-arvoisuutta ja työpaikkatiedotuksen saavutettavuutta. Perinteisesti opettajalla on kontaktit alansa työnantajiin ja mahdollinen työpaikkatieto leviää opettajan kautta yhdelle tai useammalle opiskelijalle. Tieto ei tavoita kaikkia koulutusalan/ oppilaitoksen opiskelijoita. Oppilaitoksen tuottaman työpaikkatietojen tarjonta on ollut valikoivaa ja suppeaa.

Monikanavaisella työpaikkatiedotuksella saavutetaan eri kanavia käyttäviä työnantajia ja opiskelijoita. Julkaistavat työpaikat ovat Keski-Suomessa ja toisen asteen ammatteihin soveltuvia. Työnantajat voivat julkaista työpaikkatietoja julkisesti tai suljetummassa ympäristössä. Projektityöntekijät etsivät ja jakavat Osaajia työelämään-ryhmään muualla Facebookissa julkaistuja työpaikkatietoja. Käytössä on myös opettajien kautta kulkevat työpaikkatiedot rajoitetuille opiskelijaryhmille.

Tulevaisuudessa Gradian ja Poken opiskelijat ohjataan oppilaitosten tarjoamiin työnhakukanaviin Osaajia työelämään -verkko-oppimisympäristössä, jossa opiskelijat suorittavat  yhteisiin aineisiin kuuluvan pakollisen Työelämässä toimiminen -tutkinnon osan. Opiskelijat ohjataan käyttämään somea monipuolisesti työnhaun tukena.

Resurssit: 
Työpaikkatietojen julkaisemiseen perehtynyt oppilaitoksen työntekijä. Työelämäyhteistyötä tekevä henkilö, joka tiedottaa työnantajille oppilaitoksen tarjoamista työpaikkatiedotuksen kanavista. Työelämätaitojen opettaja tai opinto-ohjaaja tai muu vastaava henkilö, joka tiedottaa ja ohjaa opiskelijoita oppilaitoksen tarjoamiin työnhakupalveluihin.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Oppilaitosten Työelämä- ja yrityspalvelu -yksiköt ovat kehittämistyössä mukana ja työpaikkatiedotukseen liittyviä asioita tiedotetaan sen ja Sujuvat työnhakumarkkinat-hankkeen kesken. Todennäköisesti nämä yksiköt myös ottavat oppilaitosten tarjoamat työnhakupalvelut ylläpidettäväkseen hankkeen jälkeen. Opiskelijoiden ohjaus oppilaitosten työnhakupalvelujen käyttäjiksi toteutetaan keskitetysti Osaajia työelämään -verkko-oppimisympäristössä osana opintoja.
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

TAITAVA siirtymä Turun ammattikorkeakouluun

Kuvaus: 

Tavoitteena on lisätä tekniikan alojen vetovoimaisuutta ja kouluasteiden välistä yhteistyötä sekä parantaa opiskelijoiden matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia. Opiskelijat saavat paremmat edellytykset AMK-opiskeluun, nopeutetaan opintoja ja mahdollistetaan toisen asteen sekä AMK-opiskelijoiden yksilölliset opintopolut. Tämä tehtiin luomalla opintojaksot Turun ammatti-instituutin (TAI) tekniikan opiskelijoille (kone- ja tuotantotekniikka, rakennus-, sähkö- ja automaatio- sekä autoala ja logistiikka):

• Johdatus tekniikan ammattikorkeakouluopintoihin, 6 op
• AMK-ruotsi tutuksi, 3 op
• AMK-englanti tutuksi, 3 op
• AMK-matematiikka tutuksi, 3 op

Opintojaksoja tarjotaan toisen asteen opiskelijoille avoimen amk:n opintoina, joihin toisen asteen opiskelija voi ilmoittautua opiskelijaksi. Opintojaksojen suunnittelussa ovat olleet mukana TAI:sta AMK:iin jo jatkaneet opiskelijat. AMK:n opiskelijat ovat toimineet apuohjaajina tunneilla, ryhmäohjaajina matematiikan harjoitustunneilla, samoin he ovat olleet mukana markkinoinnissa. Lisäksi vaihto-opiskelijoita on ollut kielten tunneilla.

Opintojaksojen toteutuksesta ovat vastanneet AMK:n ja TAI:n opettajat yhdessä. Opetus on tapahtunut osittain AMK:n tiloissa (mm. kaikki laboratoriot) ja osittain TAI:n tiloissa. Turun AMK:n Innovaatiopedagogiikan mukaiset opetusmenetelmät ovat moninaisesti käytössä opintojaksojen toteutuksissa.

Avoimessa AMK:ssa suoritettu opintojakso hyväksytään osaksi TAI:n opintoja. Vastaavasti sama opintojakso voidaan myöhemmin hyväksilukea opiskelijan tulevaisuuden ammattikorkeakouluopinnoissa, koska opinnoista saa lisäksi erillisen AMK-opintorekisteriotteen.

Resurssit: 
Kielten ja matemaattisten aineiden opettajat: opintojaksojen sisältöjen ja toteutusten suunnittelu yhdessä (TAI:n ja AMK:n opettajien yhteistyö), mahdollinen opintojakson vastuuopettaja, lisäksi AMK:ssa opiskelijaohjaajien valinta (toiminnan koordinointi, valmennus tehtävään, ohjaus ja neuvonta). Ammattiaineiden opettajat: opintokokonaisuuksien suunnittelut yhdessä (TAI:n ja AMK:n opettajien yhteistyö), toteutusten suunnittelu, opintosisältöjen kehittämistehtävät, opintojaksojen opetus, mahdollinen opintojakson vastuuopettaja, lisäksi AMK:ssa opiskelijaohjaajien valinta (toiminnan koordinointi, valmennus tehtävään, ohjaus ja neuvonta). Opinto-ohjaajat: toisen asteen opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus (mm. valintaprosessit, haku, opiskelu ammattikorkeakoulussa), opintokokonaisuudesta tiedottaminen ja markkinointi, ohjaussuunnitelman kehittäminen, valintaprosessiasiat, AMK-lainsäädäntö- ja tutkintosääntöasiat, avoin amk-yhteistyö, tutoroinnin kehittäminen. Avoin amk:n edustaja: hallinnon asiat.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Mallia on pilotoitu lukuvuonna 2017-2018 (syksy-kevät), positiivisin tuloksin. Opintojaksoilta kerättiin palaute kurssien opiskelijoilta ja se huomioidaan seuraavien opintojaksojen suunnittelussa. Toisen pilottijakson aikana kehitetään ja syvennetään opintojaksojen toteutusta. Opinnot tarjotaan yhtenä 15 op:n pakettina (ilman, että muiden opintojen suorittaminen hankaloituu). Edellytyksenä on moduulilukujärjestys, jolloin taataan aidon valinnan mahdollisuus. Panostetaan myös tutor-toiminnan kehittämiseen TAI:ssa AMK-opintopolun osalta, opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksi jo opintojen alusta alkaen. Toimintamallia on toisen pilottijakson rinnalla tarkoitus hyödyntää jo laajemminkin muilla TAI:n ja AMK:n koulutusaloilla. Seurataan AMK-hakujärjestelmän muutosta ja huomioidaan muutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet (jatkuu Lisätiedot-kohdassa).
Yhteystiedot: 
Antti Meriö, Turun AMK, antti.merio@turkuamk.fi, p. 040 355 0941 Annina Laaksonen, Turun kaupungin sivistystoimiala, annina.laaksonen@turku.fi, p. 040 637 4755
Lisätietoja: 
Lisäys Juurtuminen/kehittämisideat -kohtaan: Tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää myös Turku Summer Schoolin opintotarjontaa osana toisen asteen vapaasti valittavia opintoja (ml. etäopinnot). Kehitetään myös vapaasti valittavien opintojen valinnan tukea infoamalla toisen asteen opettajia ja tutoreita.
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Opintopolkujen visualisoinnin toimintamalli

Kuvaus: 

Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeessa on esitelty opintopolkuja videoiden, kuvien, pelillisten menetelmien ja graafisten esitysten avulla. Useiden kuvausten ja esittelyiden perusteella on laadittu opintopolkujen visualisoinnin toimintamalli. Malli tukee niitä oppilaitoksia ja henkilöitä, joille visualisointien tekeminen ei ole tuttua tai jotka haluavat lisävinkkejä visualisointien tekemiseen. Toimintamallissa kuvataan mm.

- Mitä hyötyä visualisoinneista on ja kenelle?

- Mitä pitää olla suunniteltuna ennen visualisointien tekemistä?

- Mitä vaiheita opintopolkujen visualisoinnin toimintamallissa on?

- Mitä eri vaiheissa pitää ottaa huomioon ja mitä kannattaa tehdä?

Itse visualisoinnit tukevat erilaisten opintopolkumahdollisuuksien hahmottamisessa ja niitä voivat hyödyntää mm. opinto-ohjaajat peruskouluissa ja ammattiopistoissa, markkinointi, opettajat ja opiskelijat. Visualisointien tekeminen lisää niin opettajien kuin opiskelijoidenkin ymmärrystä alasta sekä kehittää viestinnällisiä ja tietoteknisiä taitoja.

Resurssit: 
Visualisoinnin toimintamallin käyttöönottaminen vaatii resurssia sen mukaan, mikä on toteuttajien oma osaaminen, miten laajasti visualisointia tehdään ja mitä välineitä visualisointien tekemisessä käytetään. Resurssia tarvitaan seuraaviin tehtäviin: - järjestelmiin tutustuminen - suunnittelu ja käsikirjoitus - kuvaaminen - editointi - julkaisu
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Visualisoinnin toimintamallin juurruttamiseksi on hyvä miettiä, voisiko visualisointeja tehdä opintoihin linkitettynä. Koko visualisoinnin prosessi on hyvä käydä läpi ennen työhön ryhtymistä. Näin varmistetaan, että visualisoinneille on järkevä paikka ja että niitä aidosti hyödynnetään.
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Osaamispasseilla kohti yksilöllisyyttä ja uutta opettajuutta

Kuvaus: 

Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeessa laadittiin osaamispasseja vastaamaan reformin tuomiin haasteisiin (mm. nopeampi valmistuminen, uudet tavat toteuttaa opetusta, yksilöllisyys ja joustavuus). Osaamispassit mahdollistavat uudenlaisen pedagogiikan ja toteuttamistavan ammatillisessa koulutuksessa. Osaamispasseja voidaan käyttää:

- Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

- Yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnitteluun ja toteuttamiseen

- Oppimisympäristöjen monipuolistamiseen

- Opiskelijan vastuun ja itseohjautuvuuden lisäämiseen

- Opintojen etenemisen seuraamiseen

- Uudenlaisiin opetuksen toteuttamistapoihin

Osaamispassit sopivat erittäin hyvin kaikille opiskelijoille, mutta erityisesti yksilöllisellä opintopolulla ja/tai työvaltaisesti opiskeleville. Myös oppilaitoksessa osaamispassi toimii mainiosti varsinkin yhdistettynä tiimioppimiseen. Työpaikoilla osaamispassit avaavat tutkinnon osat työpaikkaohjaajille uudella tavalla. Osaamispasseissa myös opettajan näkemys tutkinnon osasta tarkentuu, sillä tutkinnon osat avataan työtehtäviksi. Osaamispassissa osaaminen dokumentoidaan (kuva, video, teksti) joko itse osaamispassiin tai johonkin muuhun järjestelmään. Osaamispasseja on toteutettu sähköisenä (maksullinen alusta ja myös O365-ohjelmia hyödyntäen) sekä paperisena, johon tulee yhdistää joku erillinen dokumentaatiomahdollisuus. Osaamispasseja on laadittu tutkinnon osittain ja myös teema-alueittain, jolloin opiskelija dokumentoi osaamisensa teeman mukaan. Järjestelmä siirtää dokumentoinnit tutkinnon osittain (erillinen alusta).

Opiskelijalle, joka on paljon työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa (myös oppisopimus) voi olla haastavaa rajata oppiminen vain tiettyyn tutkinnon osaan. Osaamispassiin opiskelija dokumentoi oppimansa asiat, joista oppimisen edetessä muodostuvat tutkinnon osat. Osaamispassien avulla voidaan opiskelijoiden valmistumista nopeuttaa.

Resurssit: 
Osaamispassin laatiminen vaatii resursseja seuraavasti: -tutkinnon perusteiden avaamiseen (yhteistyö opettajien kesken) joko tutkinnon osittain ja/tai teema-alueittain -mahdollisen alustan/ohjelman hankkimiseen, jolloin passi toimii tehokkaasti ja siitä saadaan eniten hyötyä. Voi käyttää myös esim. O365, mutta toiminnat rajoitetummat ja rinnalla oltava muita järjestelmiä -järjestelmien ylläpitämiseen ja osaamispassien päivittämiseen
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Osaamispassien juurtuminen edellyttää uudenlaisen pedagogiikan ja opetustapojen käyttöönottoa. Osaamispasseja voidaan parhaiten hyödyntää silloin, jos kaikki opettajat ovat sitoutuneita passien käyttämiseen. Osaamispassit ovat myös osa laadunhallintaa, sillä tutkinnon osat on avattu kaikille samalla tavoin. Tämä edellyttää vielä passien kehittämistä helppokäyttöisempään muotoon ja kaikkien saatavilla olevaksi. Uudenlaiseen pedagogiikkaan ja yksilöllisiin opintoihin sopivia osaamispassijärjestelmiä/ alustoja ei ole vielä juurikaan tarjolla. Toimittajien kanssa yhteistyössä olisi hyvä päästä kehittämään/jatkojalostamaan alustoja. Tämä mahdollistuisi lisärahoituksella (esim. hankerahoitus).
Yhteystiedot: 
Mari Järvenpää mari.jarvenpaa@sasky.fi
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Pääsylippu SAMKiin - jatko-opintoväylä WinNova-SAMK

Kuvaus: 

Pääsylippu SAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutukseen ilman pääsykoetta (15op)

- opiskelija saa WinNovan sähköalan opinnoistaan hyväksiluettua AMK-tutkinnon ammattiopintoihin AHOT-menettelyllä 9 opistopistettä
- opiskelija opiskelee SAMKin avoimen kautta AMK–väyläopintoja 6 opintopistettä (matematiikka 3 op, ruotsi 2 op, viestintä 1 op) ja oppii samalla ammattikorkeakouluopinnoissa tarvittavia opiskelutaitoja
- AMKin 15 opintopistettä suoritettuaan opiskelija saa opiskelu-oikeuden SAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusoh-jelmaan
- opiskelu SAMKissa tapahtuu ammattioppilaitoksen viimeisenä kevätlukukautena
- opiskelija hakee tutkinto-opiskelijaksi SAMKiin erillishaun kautta toukokuussa
- opiskelupaikka on otettava vastaan heti ammattioppilaitoksesta valmistumisen jälkeen
- jatko-opintosopimus on voimassa vain WinNovan ja SAMKin välillä

SAMKissa suoritettavat (6 op) ja hyväksiluettavat (9 op) opinnot:

SAMKissa suoritettavia opintoja (Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja) 6 op, jotka muodostavat osan insinööritutkinnon vapaasti valittavista opinnoista.
1. Matematiikka 3 op (SAMK:n opintoihin valmentava opetus, 36h lähiopetusta)
2. Ruotsi 2 op (SAMK:n opintoihin valmentava opetus, 24h lähiopetusta)
3. Viestintä 1 op (SAMK:n opintoihin valmentava opetus, 8h lähiopetusta ja osittain verkossa)

SAMKin ammattiopintoihin hyväksiluetaan 9 op WinNovan tutkinnonosista (Sähköalan perusosaaminen ja Sähkö- ja automaatioasennukset).
SAMKin opinnot, joihin hyväksiluvut on kohdistettu:
1. Sähkötekniikan perusteet 5.0 op
2. Teollisuuden sähkökytkennät käytännössä 2.0 op
3. Kiinteistön sähkökytkennät käytännössä 2.0 op

Resurssit: 
Koska hanke on pilottivaiheessa (1. pilotti syksy 2017-2018), resurssien käyttöä ei pysty tarkasti määrittelemään. Ainoastaan pilotissa toimineiden henkilöiden tehtävät ja toimenpiteet voidaan kuvata. Toisen pilotin aikana (syksy 2018-2019) henkilöstöresurssit pystytään määrittelemään tarkemmin. Pilotin eri vaiheissa on ollut mukana hankkeen ulkopuolisia henkilöitä, jotta prosessit on voineet edetä koulujen menettelyohjeiden mukaan. Tarkempi kuvaus erillisellä liitteellä "Pääsylippu SAMKiin_lisätiedot "Resurssit" -kohtaan".
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Malli on pilotoitu ensimmäisen kerran 2017-2018 (syksy - kevät). Pilottina on sähkötekniikan koulutusala. Toisen pilotin aikana (syksy 2018 - kevät 2019) toimintaa vakiinnutetaan ja sen jälkeen pyritään laajenta-maan niin, että se tulisi koskemaan muitakin tekniikan koulutusaloja sekä Satakunnan alueen toista ammatillisen 2. asteen opintoja järjestävää oppilaitosta (Sataedu). Markkinointia ja tiedottamista pitäisi kehittää, jotta hanke saavuttaa laajasti mahdolliset kohderyhmät.
Yhteystiedot: 
Tuija Kiviaho, SAMK, tuija.kiviaho@samk.fi, p. 0447103267 Mikko Huhtala, Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova, mikko.huhtala@winnova.fi, p. 0444558312
Lisätietoja: 
"Pääsylippu SAMKiin" jatko-opintoväylän pilotoinnin vaiheet: 1. Infotilaisuus WinNovassa syyskuussa 2017 (mukana SAMKin opettajia ja opiskelijoita kertomassa SAMKin opinnoista) 2. Kerhotoiminnan käynnistäminen WinNovassa (kerhopäivät syksyllä 2 kpl x 2h) 3. WinNovan opiskelijoiden tutustuminen SAMKiin lokakuussa 2017 4. WinNovan omarahoitteisesti toteuttama jatko-opintoja tukeva ruotsin kurssi (3 op/ 30 h lähiopetusta) 5. Info AMK-väyläopintoihin osallistuville (opiskeluun liittyvät käytännön asiat) 6. Avoimen amk-opintojen käynnistyminen tammikuussa 2018 SAMKissa (maanantai-iltapäivät; tammikuu-huhtikuu) 7. Erillishaku SAMKiin toukokuussa 2018 niille opiskelijoille, jotka suorittivat opinnot hyväksytysti
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Moniammatillinen ohjausmalli Ekamissa

Kuvaus: 

Moniammatillisen ohjauksen malli kuvaa opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta Ekamissa https://www.thinglink.com/scene/1046021134773911553. Tärkeää on ohjaustoimijoiden yhteistyön kitkaton sujuminen ja päällekkäisen työn välttäminen, opiskelijan kannalta mahdollisimman hyvin kohdennettu ohjaus. Ekamissa jaetaan ohjausvastuuta eri toimijoille. Erityisen tuen koordinointi ja ohjaus tukitoimien käytössä koulutusaloilla on vastuutettu kokeiluna erityisen tuen ohjaaville opettajille (koordinaattori ja 7 opettajaa). Elokuussa 2018 aloittavat koulutusalakohtaiset hoksaajaopettajat, joiden vastuulla on henkilökohtaisten osaamisen kehittämisen suunnitelmien laadinta ja päivitys. Opinto-ohjaajan työssä korostuu uraohjaus ja sidosryhmäyhteistyö. Ryhmänohjaajan tilalla on vastuuopettaja, joka vastaa ohjauksesta tutkinnonosassa. Jokainen opettaja huolehtii ohjauksesta omalta osaltaan.

Ohjausrooleissa toimivien tehtävät on esitetty thinglink-kukkakuviossa. Terälehdistä aukeavat sisällöt on tarkoitettu ensisijaisesti ohjaajille. Niistä selviävät omat tehtävät ennen opintojen alkua, alkuvaiheessa, opintojen edetessä ja loppuvaiheessa sekä ohjauksen kokonaisuus. Kuvan keskiössä on opiskelija. Uudistuvaa ammatillista opiskelua varten on laadittu opiskelijan ohjeistus. Kukkakuvan ulkokehällä on mainintana muita ohjauksen parissa työskenteleviä kuten opiskeluhuollon henkilöstöä. Ohjaustoimijat hahmottavat omat tehtävänsä ja roolinsa kokonaisuudessa sekä näkevät toisten toimijoiden tehtävät. Mallia hyödynnetään opiskelijan perehdytyksessä niin, että opiskelija voi tarvittaessa ottaa yhteyttä tarpeeseensa parhaiten sopivaan toimijaan. Opiskelijan ohjeistuksesta selviää kokonaiskuva opintojen kulusta ja opiskelijan vastuusta oman osaamisensa hankkimisessa. Opiskelija voi tarpeen tullen palata nettisivulta löytyvään kuvioon itsenäisesti tai ohjattuna. Myös huoltajat löytävät eri ohjaustoimijoiden ja opiskelijan tehtävät.

 

Resurssit: 
Malli on tehty Carry on -hankkeessa. Hanketyöryhmään ovat kuuluneet opinto-ohjaajien ja erityisen tuen ohjaavien opettajien edustajat, kaksi ammatillista opettajaa, pedagogiikasta vastaava apulaisrehtori ja opettajataustainen projektipäällikkö. Toimijoiden tehtävät on määritelty eri ammattiryhmiä osallistavilla menetelmillä. Opiskelijan ohjeistusta laadittaessa on tehty yhteistyötä Puhti-hankkeen (ESR) ja Killat avoimesti verkossa -hankkeen (OPH:n valtionavustus) kanssa. Tutor-opiskelijat ovat tehneet malliin liitettävät videot. Itse mallin käytännön toteutuksesta vastaavat eri ammattiryhmät osana omaa työtään. Mallinnuksen päivityksestä vastaa jatkossa apulaisrehtori.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Malli on saatavilla Ekamin www-sivuilla. Mallia on jalkautettu Carry on -hankkeen tilaisuuksissa, Ekamin reformityöpajassa, joissa on mukana tulevat hoksaajaopettajat, erityisen tuen ohjaavat opettajat, opinto-ohjaajat ja tiimipäälliköt. Syyslukukauden alkaessa mallin käyttöön perehdytetään vastuuopettajat ja se tulee heille laaditun ohjeistuksen liitteeksi. Henkilöstön sitoutuminen yhteisesti hyväksyttyyn toimintamalliin on edellytys ohjauksen toimivuudelle. Mallia hyödynnetään opiskelijoiden perehdytyksessä opintojen alussa. Kuvio täydentyy vielä opiskelijoiden tekemillä ohjevideoilla, jotka tulevat korvaamaan tekstiosiot. Mallia kehitetään eri toimijoiden rooleista saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta. Malliin voidaan myös lisätä puuttuvia tai uusia toimijoita. Työpaikalla tapahtuvan kouluttautumisen rooli tulee lisääntymään ja työpaikkaohjaajien osuus ohjauksessa on merkittävä, mikä olisi hyvä näkyä ohjausmallissa. Vertaisoppimisen ja osallisuuden vuoksi tutor-ohjaus on hyvä tuoda näkyväksi.
Yhteystiedot: 
hilkka.huisko@ekami.fi, p. 0407555056 erja.pohju@ekami.fi, p. 0400726942
Lisätietoja: 
Thinglink -kuvan keskiössä opiskelijan rooli avautuu klikkaamalla hiiren oikeaa painiketta ja avaamalla selaimen uudessa välilehdessä. Thinglink-kuvion lisäksi mallia täydentää liitteenä oleva taulukkoversio ohjaustoimijoiden tehtävistä.
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Liiketalousväylä

Kuvaus: 

Gradia Jyväskylä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat lukuvuonna 2017 - 2018 kehittäneet ja pilotoineet opintoväylää, jonka tarkoituksena sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymistä merkonomiopinnoista tradenomiopintoihin. Pilottiopiskelija tovat alusta asti olleet mukana kehittämistyössä. Lisäksi tiimissä on ollut opettajia ja opinto-ohjaajia molemmista koulutusorganisaatioista. 

Parhaimmillaan väyläopinnot lyhentävät opiskeluaikoja, vähentävät tarpeettomia välivuosia ja motivoivat tavoitteellisesti opiskelevia opiskelijoita saattamaan tutkintonsa valmiiksi. Reformin myötä nuorisoasteen ja aikuisten ammatillinen koulutus yhdistyvät, ja väylä voisi palvella hyvin myös tavoitteellisten aikuisopiskelijoiden tarpeita. 

Keskeistä opiskeluaikojen lyhentämisessä on se, että korkea-asteella ahotoidaan toisella asteella hankittua osaamista joko suoraan, näytön kautta tai täydentämäll osaamista korkeakoulutasoiseksi. Opetussuunnitelmia (merkonomi-tradenomi) verratessa huomattiin, että sisällöissä on paljon samaa, eikä tuttuja asioita kannata korkea-asteella enää opiskella uudelleen.

Väyläopinnot takaavat suoran opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa. Tällöin sellaisetkin opiskelijat, jotka eivät ole päässeet muutoin korkea-asteelle opiskelemaan, voisivat tulla ammatillisen toisen asteen väyläopintoihin ja tätä kautta välttää mahdollisesti turhan välivuoden.

Väyläopintojen kehittämisen alkuvaiheessa saimme paljon hyviä näkökulmia muista oppilaitoksista ja hankkeista, kun HAMK-Nuva-yhteistyöstä, Perhon Liiketalousopistosta ja Huippis-hankkeesta. Jokaisella oppilaitoksella on kuitenkin aina hieman omat toimintatapansa, joten on hyvä, että erilaisia väylämalleja on tarjolla useita hyviä käytänteitä jaettaessa.

Resurssit: 
Väyläopintojen käynnistämisessä resurssia vaativat opetussuunnitelmien vertaaminen ja sisällöistä käytävät keskustelut sekä hallinnolliset päätökset mm. opiskeluoikeuksiin liittyen. Itse opinnoissa resursointiin vaikuttaa jonkin verran se, millaisesta opiskelijamäärästä on kyse. Gradia-JAMK-mallissa opiskelijakiintiö on 10, ja näiden opiskelijoiden ohjaukseen on resursoitu yksi koordinoiva opettaja toiselta asteelta ja yksi koordinoiva opettaja korkea-asteelta. Tuntimäärissä tämä tarkoittaisi noin 30 tuntia/lukuvuosi. Opinto-ohjauksen resurssia ei erikseen ole resursoitu, sillä sen on ajateltu sisältyvän opinto-ohjaajan normaaliin työaikaan.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Väyläopintojen kehittämisessä voisi hyödyntää enemmän palvelumuotoilua siinä, miten opiskelija voi koota opinnot yksilöllisesti HOKSinsa mukaisesti ja seurata niiden edistymista verkko-oppimisympäristössä. Juurtumisessa haastetta luovat muuttuvat opetussuunnitelmat. Jyväskylässä vuonna 2016 perustettu EduFutura (www.edufutura.fi) on EduFutura Jyväskylä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyötä, ja jatkossa on tarkoitus tiivistää yhteistyötä myös opetussuunnitelmia valmisteltaessa, jotta mm. ristiinopiskelu eri oppilaitosten välillä mahdollistuu.
Yhteystiedot: 
Minna Kuutti, minna.kuutti@gradia.fi, puh. 040 341 5475 Outi Laitinen, outi.laitinen@jamk.fi, puh. 641 6370
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Sivut

Go to top