Recent Articles

Julkaisu ammatillisen koulutuksen johtamisesta: Reformi tavoitteista toiminnaksi

Kyselytulokset antavat yleisen tilannekuvan ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamisesta vastaajien kokemana. Julkaisussa on myös otteita alkusyksyllä 2018 tehdyistä opiskelijahaastatteluista, joilla kerättiin opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia reformin toimeenpanosta. Julkaisu sisältää artikkeleita, joissa yhdeksän ammatillisen koulutuksen johtajaa ja kaksi työelämän edustajaa kertovat kokemuksistaan koskien reformiin valmistautumista ja sen käyttöönottoa. 

Käsikirja hyvinvoinnin edistämiseen ammatillisessa koulutuksessa


Opiskeluhyvinvoinnin kokonaisuus muodostuu terveydentilan lisäksi osallisuuden ja onnistumisen kokemuksista. Koulutuksen aikana koettu hyvinvointi vahvistaa yksilön itseluottamusta ja valmiuksia kiinnittyä yhteiskuntaan. Yksilön ja yhteisöjen kokema hyvinvointi on ensisijaisesti inhimillinen pääoma, mutta myös yhteiskunnalle taloudellisesti tuottava investoinnin kohde.

Hyvinvoinnin väylät -käsikirja on tarkoitettu majakaksi, jonka valo antaa vahvistusta hyvinvoinnin edistämisen väylillä, ja se sisältää lukuisia

SOPU - Sujuvat omat polut

Hankkeen määräaika: 
Sunnuntai, 01. huhtikuuta 2018 - Sunnuntai, 31. toukokuuta 2020
Hankkeen kohderyhmä: 
-ammatillisen koulutuksen opiskelijat erityisesti keskeyttämisuhan alla olevat sekä opinnoissa nopeasti edistyvät -ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet -ammatillisen koulutuksen opettajat ja koko opiskeluhuoltohenkilöstö
Hankkeen tiivistetty kuvaus: 

SOPU - Sujuvat omat polut -verkostohankkeen taustalla on ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden opiskelijoiden määrän kasvu ja korkea nuorisotyöttömyys. Hankkeen keskeisin kohderyhmä on ammatillisen koulutuksen opiskelijat, keskeyttämisuhan alla olevat ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat. SOPU-hankkeen tavoitteena on HOKS (henkilökohtainen osaamisen kehittämisuunnitelma)-ohjausprosessin mallintaminen ja kehittäminen. Ohjauksellista HOKS-ja eHOKS-prosessia kehitetään uuden ammatisen koulutuksen lainsäädännön mukaiseksi, huomioiden reformin tuomat rakenteelliset muutokset. Tavoitteena on opiskelijan sujuva yksilöllinen eteneminen opintopolullaan. Opiskelijoiden yksilöllisiiin tarpeisiin ei pystytä tällä hetkellä riittävässä määrin vastaamaan - erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvaa ja toisaalta osa opiskelijoista haluaa valmistua nopeammassa aikataulussa. Hankkeessa osatoteuttajat arvioivat jo aiemmin kehitetyn vapaaehtoisuuteen perustuvan K2K-toimintamallin soveltamista opiskelijan tueksi erilaisissa koulutuksellisissa siirtymävaiheissa. Yhteisissä hanketavoitteissa tullaan hyödyntämään myös muissa aiemmissa hankkeissa kehitettyjä sujuvia yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistavia ratkaisuja. Hanke kehittää hakeutumisvaiheen ohjausta. Tulevaisuudessa jatkuvasta hausta siirrytään joustavampaan, ympärivuotiseen sisäänottoon kaikilla koulutuksen järjestäjillä, mikä vaatii opintojen rakentumisen mallintamista. Osana jatkuvaa hakua kehitetään ykilöllistä koulutukseen tutustumismallia ja samalla luodaan ohjauksellinen toimintamalli joustavaan sisäänottoon. Yksilöllinen koulutukseen tutustumismalli vähentää keskeyttämisiä ja auttaa valitsemaan oikean ammattialan. Hankkeessa parannetaan koulutuksella opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjausosaamista ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sujuvien opintopolkujen mahdollistamiseksi.

Yhteystiedot: 
Projektipäällikkö Maarit Kopakka p. 040 668 2884 maarit.kopakka@osao.fi Projektikoordinaattori Anna-Mari Saarela p. 040 661 8123 anna-mari.saarela@osao.fi

Hyvät käytännöt

Ei hyviä käytäntöjä.

Uutisarkki Marraskuu 2018

Liikunta, ruutuaika ja yöunet koulumenestyksen taustalla

Ohjaus- ja oppimiskahvila romaneille

Kuvaus: 
Kohderyhmänä ovat toimialueen romaninuoret. Tavoitteena on vahvistaa nuorten koulutusta, kouluttautumista ja työllistymistä. Tavoitteena on, että toimialueen koulutusorganisaatiot ja TE-keskukset käyvät esittelemässä kahvilassa paikallisia koulutus- ja työmahdollisuuksia ja palveluja. Ohjaus- ja oppimiskahvilat kokoontuvat säännöllisesti 2-4 kertaa kuukaudessa. Toinen oppimis- ja ohjauskahvila on suunnattu romaninuorille ja toinen kahvila on kaikille avoin iästä riippumatta. Parhaaksi ajankohdaksi toteuttaa kahvilaa ovat viikonloppuillat. Kahvilassa on kaksi ohjaajaa, joista toisen olisi hyvä olla romanitaustainen tai kulttuurin erittäin hyvin tunteva tai siinä sisällä oleva. Tällöin kohderyhmän tavoittaminen on helpompaa. Nuorille tarkoitetussa kahvilassa on tarjolla pientä iltapalaa, ja mahdollisuus viettää aikaa pelaillen, ja yhdessä ollen nuorisotalo ajatuksella. Näin saadaan kohderyhmä parhaiten paikalle. Illoissa nuorilla on mahdollisuus saada apua koulutus/työllisyys asioissa kysyen paikalla olevilta ohjaajilta. Paikalliset koulutus- ja työllisyystoimijat (esim. ammattikoulut, Ohjaamot, TE-toimisto, yrittäjät) kutsutaan esittelemään toimintaansa ja heidän tarjoamiaan mahdollisuuksia romaneille. Näin he tulevat nuorille tutuksi ja madaltaa heidän kynnystään mennä asioimaan toimipaikkoihin. Edellä mainitut tahot käyvät kertomassa kesätyömahdollisuuksista, yhteishausta ja auttavat nivelvaiheisiin liittyvissä asioissa ja kysymyksissä. Vierailujen ansiosta nuorten kynnys ottaa yhteyttä asiantunteviin tahoihin madaltuu. Kaikille avoimessa kahvilassa on tarkoitus löytää ne ihmiset, kenellä on jostain syystä jäänyt koulut kesken ja eivät ole ammattia saaneet. Myös ne ihmiset, jotka ovat työttöminä tai ovat vaihtamassa ammattia. Kahvilassa on ollut henkilöitä esittelemässä koulutustarjontaa, TE-toimiston palveluja sekä työllistymiseen liittyviä mahdollisuuksia. Kahvila on hyvä paikka jakaa koulutus-/työtietoutta ihmisille sekä antaa ja saada vertaistukea.
Resurssit: 
Toiminta vaatii kaksi työntekijää, joista toisen olisi oltava kokoaikainen. Toinen työntekijöistä on oltava romanitaustainen ja/tai tuntee hyvin romanikulttuuria ja romaniyhteisön avainhenkilöitä ja erityispalveluja. Tällöin nuoret saadaan tavoitettua hyvin ja laajemmalla säteellä. Ohjaus- ja oppimiskahvila tarvitsee toimiakseen riittävät tilat.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Ohjaus- ja oppimiskahvilat jäävät hankkeen loputtua paikallisen romaniyhdistyksen toimintaan. Kahviloita on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää enemmän kohderyhmää tavoittaviksi paikoiksi, myös kahviloiden tarjontaa suunnitellaan tarkemmin juuri kohderyhmää palvelevaksi. Mikkelin kaupunki aloittaa vuoden 2019 alussa hankkeen Meijän Mikkeli, jonne ohjaus- ja oppimiskahvila -malli otetaan käyttöön kohderyhmänään myös pääväestön syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.
Yhteystiedot: 
Janne Blomerus – Tsetanes naal – hanke; janne.blomerus@otavanopisto.fi 040-5138623
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Kulttuurisensitiivinen työparityöskentely

Kuvaus: 
Kohderyhmänä vankiloissa tuomiotaan suorittavat, päihteitä käyttävät sekä syrjäytymisvaarassa olevat alle 30-vuotiaat romaninuoret ja heidän verkostonsa. Tavoitteena on toimia sillanrakentajana vähemmistökulttuuriin kuuluvien asiakkaiden ja yleisten palvelujen välillä. Helpottaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien romaniasiakkaiden asiointia yleisissä palveluissa. Vaikuttaa positiivisesti yksilöiden kautta näiden verkostoihin ja alueellisiin romaniyhteisöihin. Tarkoituksena on myös toimia viranomaisten työparina heidän kohdatessa romaniasiakkaita. Romanisensitiivisessä parityöskentelyssä keskeisintä on saavuttaa luottamus asiakkaan ja työntekijöiden välille. Parityöskentelyssä työparin muodostavat kulttuurissa sisällä oleva työntekijä sekä kulttuurin ulkopuolinen sosiaalialan ammattilainen. Asiakkaat ovat yleensä ensimmäisenä yhteydessä romanitaustaiseen avainhenkilöön, joka ottaa ensitapaamiseen mukaan pääväestöä edustavan työparinsa. Tärkeää on mahdollisuus pitkäkestoiseen, liikkuvaan, joustavaan ja tavoitteiltaan avoimeen työskentelyyn, joka huomioi sekä kulttuuritaustan että asiakkaan laaja-alaisesti haastavan elämäntilanteen. Romanisensitiivisen työskentelyn aikana tarkastellaan asiakkaan elämäntilannetta eri näkökulmista ja luodaan asiakkaan tarpeista kaikkien ymmärtämä käsitys. Samalla vahvistetaan asiakkaan luottamusta yhteiskunnan yleisiin palveluihin ja valtaväestön edustajiin työntekijöinä sekä lisätään asiakkaan kykyä toimia yhteiskunnassa mahdollisesti tarvitsemiensa yleisten palveluiden tuella. Työparityöskentely voi missä tahansa vaiheessa suuntautua asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukaan johonkin toiseen palveluun tai toimintaan. Tällöin työntekijä lähtee määräaikaiseen parityöhön esimerkiksi opettajan, koulukuraattorin, työpaikalla työtehtäviin asiakasta perehdyttävän työntekijän, sosiaalityöntekijän tai päihdeohjaan kanssa. Tavoitteena työpariudessa on erityisesti yhteisen kielen ja ymmärryksen saavuttaminen sekä prosessi, jonka aikana asiakkaan oma toimijuus ja osallisuus vahvistuu.
Resurssit: 
Työparitoiminta, jossa toinen työntekijöistä on romanitaustainen ja/tai tuntee hyvin romanikulttuuria ja romaniyhteisön avainhenkilöitä ja erityispalveluja. Toinen työntekijä on "ulkopuolinen" sosiaalialan tai nuorisotyön ammattilainen.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Jatkossa toiminta tulisi organisoida vakaan toimijan alle joko pitkäaikaisena hankkeena tai pysyvänä toimintana. Tärkeänä nähdään, että työskentelyn yläikäraja nousisi selvästi, esimerkiksi 40 ikävuoteen tai yläikäraja työskentelystä poistuisi
Yhteystiedot: 
Viivi Lähde – Tsetanes naal – hanke; viivi.lahde@hdl.fi; 050-3546662 Sami Seppilä – Tsetanes naal – hanke; sami.seppila@hdl.fi; 050-3279922 Valtteri Aaltonen – Tsetanes naal- hanke; valtteri.aaltonen@hdl.fi; 050- 3264250
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Tarvitsetko apua?

Löydät meidät myös

Go to top