Recent Articles

Let's Move It Clos­ing Sem­inar

Time: Monday February 4, 2019, 12.00-15.30
Place: Tiedekulma, Stage (University of Helsinki)

The Let’s Move It research project investigated a school-based intervention to promote physical activity and reduce sedentary behaviour. As the project is now coming to an end, we warmly welcome you to a seminar showcasing the findings of this research and their implications for practice.

Matematiikan AMK-valmennus teknisille aloille

Kuvaus: 

Matematiikan AMK-valmennus on suunniteltu ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille, joilla on tavoitteena pyrkiä opiskelemaan AMK:ssa teknisille aloille. Tavoitteena on kohottaa opiskelijan matemaattisten taitojen osaaminen ja oppimisvalmiudet sellaiselle tasolle, että opintojen suorittaminen ja uuden tiedon omaksuminen on sujuvaa AMK:ssa.

Oppimiskokonaisuuden sisältö on suunniteltu siten, että se kattaa keskeiseltä osin ne lukion lyhyen matematiikan aihealueet, joita tarvitaan AMK-opinnoissa. AMK-valmennus on siis tarkoitettu matematiikan osalta vaihtoehdoksi kaksoistutkinnolle.
Opetuksen laajuus oli kokeilun aikana 7 osp:ia jaettuna neljään erilliseen, itsenäiseen kurssiin ja ne voitiin sisällyttää perustutkinnoissa yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin. Opiskelija saattoi halutessaan suorittaa ainoastaan myös osan oppimiskokonaisuudesta ja hyödyntää sen perustutkinnossaan.

Materiaalit ja sisältö mukautetaan opiskelijoiden tulevaan ammattiin ja aidossa työssä kohdattaviin ilmiöihin matemaattisten taitojen opiskelumotivaation parantamiseksi. Sisältö ja tehtävät laaditaan yhteistyössä matemaattisten aineiden ja ammatillisten opettajien sekä AMK-opettajien kanssa.

Matematiikan sisällöllisen valmennuksen lisäksi valmennus perehdyttää ja valmistaa opiskelijoita AMK-opintoihin orientoimalla itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhankkimiseen, verkko- ja monimuoto-opiskeluun sekä matemaattiseen ja loogiseen ongelmanratkaisuun.

AMK-valmennus ei tarjoa AMK-pääsykoevalmennusta, joskin opiskelijoiden osaaminen myös pääsykoetehtävien ratkaisemisessa paranee merkittävästi. Koska tavoitteena on kasvattaa oppimisvalmiuksia ja kykyä käsitellä matemaattisia ongelmia, ei opetuksen sisältöä ole myöskään suunniteltu korvaamaan AMK:n matemaattisia opintoja. Opiskelijoita voidaan kuitenkin kannustaa suorittamaan AMK-valmennuksen rinnalla tai pian sen jälkeen avoimissa AMK-opinnoissa tarjottuja kursseja, jotka voivat olla osana väyläopintoja ja siten mahdollistaa opiskeluoikeuden saamisen AMK:ssa.

Resurssit: 
Pilottivaiheessa suunnittelutyöhön osallistui 3 matemaattisten aineiden opettajaa. Sisällön määrittelyssä oli mukana myös ammatillisen perustutkinnon ammatillisia opettajia sekä AMK:n opettajia. YTO-opettajat toimivat keskenään tiiviissä yhteistyössä koko pilottijakson ajan, jolloin opetusmenetelmiä ja opetuksen sisältöä viimeisteltiin monimuoto-opiskeluun soveltuvaksi. Syksyllä 2018 käynnistetyn koulutuksessa hyödynnetään pilotin aikana laadittuja opetusmateriaaleja ja kunkin yksittäisen kurssin opetukseen osallistuu tällä hetkellä ainoastaan yksi opettaja.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Omniassa AMK-valmennus pilotoitiin lukuvuoden 2017 – 2018 aikana. Syksyllä 2018 AMK-valmennus lisättiin AvoinOmnia koulutustarjontaan kaikkien tekniikan alan AMK-opinnoista kiinnostuneiden ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden saataville. AMK-valmennusta suunnitellaan tiivistettäväksi Omniassa 2019-2020 lukuvuoden alussa kahteen 3 osp:n kurssiin, joiden lisäksi tullaan tarjoamaan erillistä 3 osp:n pääsykoevalmennusta.
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Urapeli - pelillistäminen ammattiopiston ja peruskoulujen välisessä yhteistyössä

Kuvaus: 

YPO-hankkeessa, KSAOssa pelillisyyttä ja pelillisiä elementtejä hyödynnettiin monialaisten polkujen markkinoinnissa yläkoululaisille. 

Urapelin konkreettisena tavoitteena oli saada yläkoululaiset etsimään omien unelmiensa ja vahvuuksiensa kautta tietoa ammattiopinnoista KSAOlla. Samalla haluttiin edistää oppilaitosten välistä yhteistyötä niin, että se edistäisi koulutusreformin keskeisiä aiheita; työelämälähtöisyyttä, moniammatillisuutta ja yrittäjämäistä toimintaa. Lähtökohdaksi otettiin Kymenlaakson RIS3-strategia, eli digitaalisuus, logistiikka ja biotalous. Viitekehyksenä toimi ”Kouvola 2030”, jolloin kohderyhmän eli yläkoululaisten voitaisiin olettaa olevan parhaassa työiässä.  

Urapelissä yläkoululaiset rakensivat itselleen tulevaisuuden roolihahmon, jolle määriteltiin koti ja asuinalue vuoden 2030 Kouvolassa. Hahmolle määriteltiin harrastukset ja intohimo, joiden pohjalta kehitettiin unelmia sopivasta ammatista. Tältä pohjalta yläkoululaiset valitsivat roolihahmolleen ammattiosaamispisteitä ammattiopiston tarjonnasta. Samalla he ryhmäytyivät roolihahmojensa visioiden mukaisiin ryhmiin. Roolihahmoista ja heidän elinpiireistään kirjoitettiin blogeihin. Samalla yläkoululaiset loivat hahmolleen CV:n, johon he keräsivät ammattiosaamispisteitä. Roolihahmon ammatit koostettiin vähintään kolmesta eri ammattialasta, yhteensä 180 osaamispisteestä (moniammatillisuus).

KSAOn opiskelijat jakoivat yläkoululaisille tietoa omalta ammattialaltaan avuksi uravalintoihin. Ammattiopiskelijat tuotteistivat itsensä videoiden muotoon, videot jaettiin tiedonlähteeksi yhdeksäsluokkalaisille. Samalla ammattiopiskelijat joutuivat kiteyttämään itselleen vahvuuksiaan ja osaamistaan positiivisella tavalla, työelämän näkökulmasta. KSAOn opiskelijat suunnittelivat myös tapahtumatuotannon, jolla esiteltiin peruskoululaisille ammattialojen opiskelijoiden käytännön kokemuksia. Osana yrittäjyyskasvatusta ammattiopiskelijat myös haastattelivat yrittäjiksi ryhtyneitä entisiä KSAOn opiskelijoita.

Resurssit: 
Pelillistämisen toteuttaminen kuvatulla tavalla vaatii henkilöstöresurssia sekä perusasteelta että toiselta asteelta. Toteutettavan pelillistämisen laajuudesta (oppilas/opiskelijamäärä) riippuen tarvitaan ohjaavia opettajia yläkoululta ja ammattiopistosta. Yläkouluissa tarvitaan opetushenkilöstöä ohjaamaan oppilaita hahmoon liittyvien tehtävien tekemisessä. Ammattiopiston osalta tarvitaan ohjausta ammattiopinnoista kertovan verkko, yms, -materiaalin tuottamiseen. Aikaresurssia tarvitaan myös oppilaitosten välisten käytänteiden ja aikataulujen yms. sopimiseksi.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
KSAOssa pelillistämistä on juurrutettu nimeämällä urapelin toteutuksesta vastaavat opettajat sen mukaan, kun tarvittavan verkkomateriaalin yms. tuottaminen sopii opiskelijoiden opintosuunnitelmiin ja työjärjestyksiin. Perusperiaatteena on, että materiaalin tuottaminen saadaan upotettua opiskelijoiden HOKSiin ja näin opinnollistettua. Hankkeessa koetun perusteella ammattiopiston koulutustarjonnan ja koulutussisältöjen markkinointi on erityisesti vertaistasolla toteutettuna (KSAOn opiskelija – yläkoulun oppilas) erityisen tehokasta. Jatkossa peruskouluyhteistyöhön pyritään saamaan lisää mukaan mm. KSAOlta valmistuneita nykyisiä yrittäjiä kertomaan ammattiopintojen hyödyistä yrittäjyydessä.
Yhteystiedot: 
Antti Hieta hankevastaava Puh. 020 615 6346 antti.hieta@ksao.fi
Lisätietoja: 
http://prezi.com/kwd5uramp7sd/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share https://www.kymenlaakso.fi/aluekehitys/alykkaan-erikoistumisen-strategia https://www.thinglink.com/scene/801341341190586368
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Ruotsin oppimisen polkuopintomalli Satakunnassa

Kuvaus: 

Ruotsin kieli on mukana Satakunnan polkuopintomallissa. (kts. linkki).  Mallissa ruotsin oppimista on tuettu syyslukukaudella Winnovassa pidettävillä viikoittaisilla kerhotunneilla ja kevätlukukaudella SAMKissa järjestetyllä opintojaksolla. Opetuksen lähtökohtana ovat olleet motivointi, sanasto ja erilaiset mahdollisuudet opetella kieltä.  Onnistuneet käytännön järjestelyt ovat edellytys opetukselle ja oppimiselle. Molemmissa oppilaitoksissa opiskelijoille on luotu toimiva aikataulu aikatauluttamalla opetus koko lukuvuodeksi samalle viikonpäivälle ja samoihin aikoihin. Toimiva tiedonkulku ei ole itsestäänselvyys, koska opiskelijat ovat tottuneet eri kouluasteilla erilaisiin käytäntöihin.  Ruotsin opettaja toimii myös kannustajana ja hän on myös luonteva uraohjaaja. Yhteistyö on tärkeää sekä eri kouluasteiden että eri aineiden opettajien välillä. Kun opiskelija oppii jo polkuopinnoissa ammattikorkeakoulun toimintatapoja, kasvattaa se hänen valmiuksiaan opiskella menestyksekkäästi heti amk-opintojen alusta asti.

Resurssit: 
Mallissa opetus 2. asteella ja amkissa on järjestetty vähentämättä ammattikorkeakoulussa opiskeltavien ruotsin opintojaksojen määrää. Tulevien ammattikorkeakouluopintojen kannalta on tärkeää, että myös ammatillisella 2. asteella voidaan tarjota lisäopintojakso amk-opintoja suunnitteleville opiskelijoille, koska nykyiset opetusresurssit ovat amk-opinnoista selviytymiseen riittämättömät, ja opintonsa keskeyttäneitä ammattikorkeakouluopiskelijoita on paljon. Ammattikorkeakoulussa järjestettäville tukikursseille opintojen alkuvaiheessa pitäisi resurssoida aikaa ruotsin opetuksen lisäksi myös opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittämiseen ja ohjaamiseen. Lisäksi kielten opettajien rooli myös uraohjaajina tulisi huomioida niin ammatillisella 2. asteella kuin ammattikorkeakoulussa.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Hankkeessa on hyödynnetty opiskelijoiden kokemuksia pyytämällä heiltä palautetta. Lisäksi uudet opiskelijat ovat vierailleet tulevissa tiloissa, ja heitä on ollut opastamassa edellisen vaiheen opiskelijat. Aikataulutusta on parannettu niin, että amk-opettajalle on opetuksen lisänä tukiaikaa opiskelupäivän päätteeksi, jotta opettaja voi selvittää akuutteja ongelmia ja tukea ja motivoida myös yksilöllisesti. Aikataulutuksissa on kiinnitetty huomio tarkemmin myös tilojen tarkoituksenmukaisuuteen ammattikorkeakoulussa siirtämällä osa opetusta tietokoneluokkiin, koska 2. asteella opiskelevilla ei aina ole omaa tietokonetta. Tiedonkulun parantamiseksi ryhmälle on otettu käyttöön oma Whatsapp-ryhmä, jossa voi viestiä ajankohtaisista asioista opetukseen liittyen. Haasteellisena asiana mallissa on koettu ruotsin arviointi polkuopintojen onnistumisen suhteen. Arvioinnissa on tehty yhteistyötä muiden polkuopintojen opettajien kanssa, ja opiskelijoiden siirtyminen ammattikorkeakouluun on ratkaistu yhteisesti.
Yhteystiedot: 
Iitti, Minna Satakunnan ammattikorkeakoulu sähköposti: minna.iitti [at] samk.fi Puhelin: 0447103249 Kivistö, Mirva Länsirannikon Koulutus Oy WinNova sähköposti: mirva.kivisto [at] winnova.fi Puhelin: 044 455 8449 Forsell, Marja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova sähköposti: marja.forsell [at] winnova.fi Puhelin: 044 455 7675 Rinne, Soili Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu sähköposti: soili.rinne [at] hamk.fi
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Hyvinvointivalmennuksen malli ammatillisille oppilaitoksille

Malli kehitettiin yhteistyössä Jyväskylän palvelualan opiston, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen Liikunta ry:n kanssa vuosina 2016-2018 Euroopan sosiaalirahaston tuella. Mallia on kehitetty ja testattu 146 opiskelijan ja ammatillisen opetuksen opettajien ja ohjaajien kanssa hyvin tuloksin 12 valmennusryhmässä. Valmennukset toteutettiin kontakti-, digi- ja yhdistelmävalmennuksina. 
 

Verkko-opinnot väyläopintoina

Tyyppi: 
Kuvaus: 

Verkko-opinnot väyläopintoina. Väyläopinnot = toisen asteen opiskelijoille tarjottavia avoin amk-opintoja. Väyläopintoina tarjotaan avoimen ammattikorkeakoulun verkko-opintoja, jotka soveltuvat sekä perus- että ammattiopinnoiksi toisella asteella/amk:ssa. Opintojaksoilla on mukana myös ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Verkko-opinnot mahdollistavat tutustumisen ammattikorkeakoulun opintoihin mistä päin Suomea/maailmaa tahansa.

Hyvä käytäntö vastaa:

Etäisyyksien voittaminen. Verkko-opinnot parantavat kampuksista etäällä asuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua väyläopintoihin.

Kiinnostuksen herättäminen ammattikorkeakouluopintoihin. Verkko-opinnoilla tarjotaan mahdollisuutta osallistua opiskelijaa kiinnostavalle opintojaksolle ja tutustua siten amk-opiskeluun.

Ratkaisu:

Toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat eri paikkakunnilla ja usein pitkienkin matkojen päässä ammattikorkeakoulujen kampuksista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa verkko-opintoja asuinpaikasta riippumatta. Tieto tästä mahdollisuudesta pitäisi olla opiskelijoiden saavutettavissa helposti.

Kiinnostus ammattikorkeakouluopintoihin saadaan heräämään tarjoamalla verkossa suoritettavia yleisiä aineita sekä ammattiaineiden perusteita. Opiskelija voi valita esim. yhden opintojakson ja saada siitä onnistumisen kokemuksia. Nämä lisäävät kiinnostusta väyläopintoihin. Kehitetään verkko-opintotarjontaa, suositeltuja opintopolkuja ja verkossa opiskelun ohjausta.

Tulokset:

Averkon verkko-opintotarjonta on maksuttomasti toisen asteen opiskelijoiden käytössä.

Väyläopiskelijat suorittavat opintoja suunnilleen samalla suoritusprosentilla kuin ammattikorkeakouluopiskelijat.

 

Resurssit: 
Opintoja suoritetaan yhdessä tutkinto-opiskelijoiden ja avoimen opiskelijoiden kanssa, joten ne eivät vaadi lisäresurssia.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Averkon toiminta on vakiintunut ja sen on mahdollista toimia väyläopintojen tarjoajana myös jatkossa. Opintoja tarjotaan tutkinto-opiskelijoille, avoimen amk:n opiskelijoille sekä väyläopiskelijoille. Verkko-opinnot sopivat väyläopintoina erityisesti pitkien etäisyyksien päästä opiskeleville. Malli on yleistettävissä. Säännöllistä jatkuvaa tiedottamista tarvitaan mallin yleistämiseksi. Onnistumiseen vaikuttaa opinnoista tiedottaminen, opiskelijan ohjaus, opintotarjonnan laajuus ja kiinnostavuus sekä verkko-opintojen ohjaus.
Yhteystiedot: 
Ritva Saviluoto, ritva.saviluoto@centria.fi p. 044 449 2513
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Yrittäjyysleiri yhteisenä oppimisympäristönä

Kuvaus: 

Hyrian, Keudan, Haaga-Helian StartUp Schoolin ja ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistä yrittäjyysleiriä on rakennettu seuraavista tavoitteista: tarjotaan opiskelijoille näköala yrittäjyyden polkuun ja opintojen jatkuvuuteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun; kokeillaan miten leiri voi toimia yhteisenä oppimisympäristönä ammatillisen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille; tarjotaan ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaksi opiskeleville autenttinen ympäristö tehdä opetusharjoittelua, tutustua ammatilliseen koulutukseen ja ohjata yrittäjyyden opinnoissa eri alan opiskelijoita.

Leirille tulevat toisen asteen opiskelijat ovat eri vaiheissa yrittäjyyden opinnoissa ja heidän opintojensa edistymistä palvelee se, että ohjaavat opettajat muodostavat tiimit jo etukäteen. Samasta syystä on linjattu, että eri oppilaitosten opiskelijoita ei sekoiteta samoihin tiimeihin. Tarkoituksena on, että opiskelijat tutustuvat toisiinsa leirillä järjestettävän muun yhteisen tekemisen kautta.
Leirin suunnittelu (sis. tavoitteet, hyöty eri osapuolille, roolit, sisältö, aikataulu ja käytännön asiat) on aloitettava hyvissä ajoin, jotta on riittäväsi informaatiota markkinointiin osallistujille.
Kaikille yhteinen leirihaaste on liikeidean työstäminen ja sen esittäminen leirin lopuksi. Apuna on Business Model Canvas, jota työstetään Haaga-Helian opettajaopiskelijoiden ja SUS-opiskelijoiden ohjauksessa eteenpäin: osa leiriläisistä voi aloittaa tyhjästä, ja osalla voi olla jotain jo valmiina. Leirin alkuun sijoitetaan yritysneuvojan puheenvuoro antamaan ideoita liikeidean eri vaiheisiin. Ohjelmassa on mukana myös ”maistiaisia” ammattikorkeakoulun opintotarjonnasta, toiselta asteelta ammattikorkeakouluun siirtyneen opiskelijan tarina sekä opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia yrittäjyysopinnoista ammatillisessa koulutuksessa. Mukana on myös StartUp Schoolin opintotarjontaa, joka konkretisoi ammatillisen koulutuksen opiskelijoille yrittäjyyden opintoja ammattikorkeakoulussa.

Resurssit: 
Huomioitava eri oppilaitosten tahoilla suunnittelun resurssoinnissa yhteistyön rakentamiseen ja koordinointiin tarvittava aika. Yrittäjyysleirin 24 h toteutuksessa huomioitava järjestämisbudjetissa opiskelijoiden matka- ja ruokailukulut
Juurtuminen/kehittämisideat: 
- opiskelijoiden laajempi osallistaminen myös suunnitteluun ja toteutukseen - tullaan jatkamaan yhteistyötä yli oppilaitosrajojen - yhteistyöhön kutsutaan mukaan uusia kumppaneita - yhteistyöneuvotteluja tarvitaan oppilaitosten johdon tasolla - on hyvä muistaa, että yhteistyötä ja luottamusta rakennetaan ja kehitetään joka kerta myös uudestaan, koska on tyypillistä, että henkilötkin vaihtuvat matkan varrella - etukäteis-briefaukseen (tavoitteet, kohderyhmä, mikä on mahdollista aikataulullisesti) on kiinnitettävä huomiota. Liikeidean miettiminen olisi hyvä käynnistää heti päivän alussa ja miettiä tarkemmin ohjelman aikataulutus siirtymisineen. - johdon tuki - yhteistyössä tärkeää eri osapuolten tarpeisiin vastaaminen, hyötyjen ja mahdollisuuksien kirkastaminen
Yhteystiedot: 
Keuda, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Birgit Eskelinen, birgit.eskelinen@keuda.fi, 040 174 4432 ja Tiina Rytkölä (äitiyslomalla 31.5.2019 asti) tiina.rytkola@keuda.fi, 040 174 4432 Hyria koulutus, Anne Miettinen, anne.miettinen@hyria.fi, 050 596 7654 Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Marja Brandtberg, marja.brandtberg@haaga-helia.fi
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Sivut

Tarvitsetko apua?

Löydät meidät myös

Go to top