Recent Articles

Työpaikkojen parhaaX - tulevaisuuden työ

Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston valtakunnallinen tapahtuma

Työpaikkojen parhaaX -tapahtuman teemana on tulevaisuuden työ. Pohdimme muun muassa, mitä uudistumista tulevaisuus meiltä vaatii, mitä kaikkea kiinnostavaa tulevaisuus meille tuo, millä eväillä uuteen astelemme ja miten verkostot ovat meitä tulevaisuudessakin tukemassa, jotta voimme työssä hyvin.

Tarkemmat tiedot tapahtuman sivulla

 

Sujuvat työnhakumarkkinat

Hankkeen määräaika: 
Maanantai, 15. helmikuuta 2016 - Lauantai, 31. elokuuta 2019
Hankkeen kohderyhmä: 
Kohderyhmät ovat toiselta asteelta ammattiin valmistuvat opiskelijat, ammatilliset opettajat ja työnantajat Keski-Suomen alueella
Hankkeen tiivistetty kuvaus: 

Hankkeen tavoitteena on edistää ammattiin valmistuvien opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä ja kiinnittymistä työelämään. Tavoitteena on lisätä toteuttajaoppilaitosten valmiuksia ohjata opiskelijoita työllistymään mm. vahvistamalla ammatillisten opettajien urasuunnittelun ohjausvalmiuksia. Tavoitteena on tukea alueen työnantajien kiinnostusta ja valmiuksia ohjata ja tukea ammattiin valmistuvia opiskelijoita hakeutumaan ja kiinnittymään alueen työelämään. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaan digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä oman alan työmarkkinoiden seuraamisessa ja verkostoitumisessa siihen.

Hankkeen tuloksena syntyy Osaajia työelämään -verkko-oppimisympäristö opiskelijoiden käyttöön. Verkko-oppimisympäristö sisältää myös ohjatumman työnhakuosion niille, joiden työnhaku ei käynnisty opintojen loppuaikoina. Gradian ammatilliset oppilaitokset voivat myöntää opiskelijoiden työnhaun tueksi digitaalisen osaamismerkin työelämätaidoista. Työnantajat tukevat työnhaku- ja haastattelutaitoja toteuttamalla tarpeen mukaan koetyöhaastatteluja ja antamalla kehittävää palautetta niiden sujumisesta. Oppilaitosten ammatillisten opettajien urasuunnittelun ohjausvalmiudet ovat monipuolistuneet ja lisääntyneet. Oppilaitokset toteuttavat erilaisia kampanjoita ja -tilaisuuksia opiskelijoiden ja työelämän kohtaamiseksi työnhaun näkökulmasta. Nämä kampanjat toteutetaan sekä paikan päällä että sosiaalisessa mediassa. Opiskelijoiden, työantajien ja opetus- ja ohjaushenkilöstön käytössä on monikanavainen sähköinen työpaikkatiedotuksen toimintamalli.

Yhteystiedot: 
Vuokko Joutsen, projektipäällikkö s-posti vuokko.joutsen@gradia.fi puh. 040 341 6222 Tiina Lehtonen, projektisihteeri s-posti tiina.lehtonen@gradia.fi puh. 040 341 5143

Hyvät käytännöt

Ei hyviä käytäntöjä.

Kielipolku

Kuvaus: 

Kielipolku on Jyväskylän Lyseon lukiossa pilotoitu, lukiolaisille tarkoitettu opintopolku, joka tarjoaa monipuolisesti kieliopintoja. Kieliopinnot on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Kehittämistiimissä on ollut mukana opettajia kaikista kolmesta koulutusorganisaatiosta.

Kielipolun taustalla on huoli lukiolaisille tarjottavien kieliopintojen suppeudesta, englannin hallitsevasta asemasta ja paikoin heikosta motivaatiosta opiskella kieliä. Kielten merkitys on kuitenkin kiistattoman tärkeä paitsi jatko-opintojen kohteena, myös yhtenä edellytyksenä jatko-opinnoissa menestymisessä. Jyväskylän alueella matemaattis-luonnontieteillä on ollut lukioissa perinteisesti vahva asema, mutta kieliaineille ei ole aiemmin ollut omaa opintopolkuaan.

Kielipolun tavoitteena on lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja kiinnostusta kieliopintoja kohtaan, kasvattaa ja monipuolistaa lukion ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa korkeakoulujen kielikurssien suorittamisen jo lukioaikana. Näin ennakoidaan myös uutta lukiolakia, joka edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä toisen asteen ja korkea-asteen välillä. Korkea-asteella suoritetut opinnot voidaan hyväksyä osaksi lukion oppimäärää, esimerkiksi syventävinä tai soveltavina kursseina. Opinnot ovat valinnoista riippuen hyvöskiluettavissa myös tulevissa jatko-opinnoissa korkeakoulussa.

Lukion, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kieltenopettajat ovat yhdessä koonneet laajan korkeakoulujen kielikursseista laajan tarjottimen, josta opiskelijat voivat yksilöllisesti valita kiinnostavimmat opintokokonaisuudet. Opettajat ja opinto-ohjaajat tukevat paitsi valintaprosessissa, myös opinnoissa suoriutumisessa. Keskeisessä asemassa yhteistyön kannalta ovat olleet korkeakoulujen kielikeskukset.

Kielipolun mallintaminen vaatii lukioiden ja korkeakoulujen opetussuunnitelmien ja kurssitarjotinten avaamista sekä opettajien konsultointia, millaisia kieliopintoja kannattaa lukiolaisille tarjota.

Resurssit: 
Kielipolun suunnitteluun on yhden lukuvuoden aikana osallistunut osa-aikaisesti kaksi lukio-opettajaa, yksi yliopiston opettaja ja yksi ammattikorkeakoulun opettaja. Tuntiresurssi kehittämistyölle on ollut noin 300 tuntia. Tämä ei kuitenkaan sisällä vielä esimerkiksi opiskelijoiden ohjaamiseen tarvittavaa resurssia, joka on suoraan riippuvainen opiskelijamääristä. Lisäksi tunteja tarvitaan jonkin verran polun markkinointiin opiskelijoille. Kokonaisuudessa resurssi on kuitenkin maltillinen siihen nähden, miten melko yksinkertaisilla toimenpiteillä yhteistyötä lukion ja korkeakoulujen välillä on saatu tiivistettyä ja lukion kielitarjonta monipuolistettua korkeakoulukursseilla. Toisaalta on huomioitava resurssi, jonka korkeakouluopettaja tarvitsee vastaanottaessaan lukiolaisten suorituksia. Työmäärää voi keventää jonkin verran tehostamalla lukiossa tapahtuvaa ohjausta.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Kielipolun juurtuminen vaatii ennen kaikkea aikaa ja valmiuksia muuttaa totuttua toimintakulttuuria kaikkien osapuolten kohdalla. Lukio-opiskelijat eivät esimerkiksi aina ole kovin kokeneita verkkokurssien suorittajia ja tarvitsevat verkko-opintoihin tukea sekä ohjausta. Lukion ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä tukee pyrkiä systematisoimaan ja mallintamaan, jottei kontaktointi ja yhteiset toimenpiteet perustu vain kahdenvälisiin sopimuksiin. Parhaimmillaan korkeakoulun näkökulmasta yhteistyökurssit ovat ikään kuin tuotteistettuja ja tarjottavissa lukioille laajemminkin. Aikaa vaatii myös korkeakouluopintojen juurtuminen lukion rakenteisiin. Opiskelijan lukujärjestyksessä on oltava ajanjaksoja, jolloin kurssien suorittaminen on mahdollista. Mikäli kurssit vaativat läsnäoloa, ne voivat joskus merkitä poissaoloja lukiokursseilta, mikä vaatii joustoa ja mahdollisesti monimuotoisia tapoja opintojen suorittamiseen.
Yhteystiedot: 
Minna Kuutti, projektikoordinaattori minna.kuutti@gradia.fi 040 341 5475 Outi Magga, opettaja outi.magga@gradia.fi
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä
Avainsanat: 

Liikettä amisten arkeen SAKU ry:n ohjauksella

Kehittämistyö toteutetaan lukuvuoden 2018–2019 aikana ilman merkittäviä taloudellisia investointeja kehittämällä toimintatapoja ja olemassa olevia tiloja ja välineitä. Kehittämistyö voidaan kytkeä tukemaan muita hankkeita tai tilojen rakennus- tai peruskorjausprojekteja. Kehittämistyö voidaan kohdentaa koko koulutuksen järjestäjän toimintaan tai sen yhteen tai useampaan oppilaitokseen / yksikköön.

Omalle polulle korkeakouluun

Hankkeen määräaika: 
Keskiviikko, 01. huhtikuuta 2015 - Lauantai, 30. kesäkuuta 2018
Hankkeen kohderyhmä: 
Hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijat, joiden siirtymiä toiselta asteelta korkea-asteelle pyritään sujuvoittamaan eri toimenpiteillä. Myös toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstölle tarjotaan täydennyskoulutusta sekä mahdollisuuksia verkostoitua ja tiivistää yhteistyötä korkea-asteen opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa.
Hankkeen tiivistetty kuvaus: 

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa maakunnallinen malli siirtymiin toiselta asteelta korkea-asteelle. Tätä tavoitellaan kolmen toimenpidekokonaisuuden avulla. Ensiksi sekä toisen asteella että korkeakoulutuksessa kehitetään uusia toimintamalleja  siirtymävaiheen tukemiseen. Toiseksi korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset tuottavat uudenlaisia, innostavia ja työelämänäkökulman huomioivia tutustumiskursseja toisen asteen opiskelijoille. Kolmanneksi toisen ja korkea-asteen opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämälähtöisen ja osaamisperustaisen pedagogisen osamisen kehittymistä tuetaan.

Koulutussiirtymien tukeminen hyödyttää sekä opiskelijaa, oppilaitoksia että työelämää. Ohjauksellisesti on perusteltua luoda realistisia, ajantasaisia ja riittävän kattavia näkymiä koulutus- ja työelämän vaihtoehtoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toisella asteella siten, että tämä tulevaisuutta koskeva ohjauksellinen prosessi jatkuu läpi opintojen. Tällöin tuetaan sellaisen oppilaitoskulttuurin syntymistä, jossa aidosti koko oppilaitos ohjaa ja tekee sitä yhteistyössä muiden oppilaitosten sekä työelämän kanssa.

 

Yhteystiedot: 
minna.kuutti@gradia.fi, puh. 040 341 5475

Hyvät käytännöt

Ei hyviä käytäntöjä.

Avainsanat: 

Miten maahanmuuttajien ja romanien koulutuspolkuja voidaan saada sujuvimmiksi?

Hankkeen tavoitteena oli muotoilla sujuvampia koulutuspolkuja maahanmuuttajille ja Suomen romaniväestölle. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Go to top