Recent Articles

Näkymättömät: Luovan kirjoittamisen paja

Kuvaus: 

Näkymättömät-hanke tarjosi Turun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen ja Jyväskylän yliopiston voimin noin 50 taide- ja medialähtöistä työpajaa yhteiskunnan reunoille ajautumassa oleville nuorille aikuisille - 15 – 29-vuotiaat. Näkymättömät-hankkeessa kehitettiin työpajoja ja harjoitteita, joiden avulla voidaan kohtauttaa nuoret ja kirjastot.
Näkymättömät-hankkeessa on kehitty työpajoja ja harjoitteita, joiden avulla voidaan kohtauttaa hankkeen kohderyhmän nuoret ja kirjastot.

Yhdessä kirjoittaminen tuottaa onnistumisen elämyksiä ja vahvoja tunnekokemuksia. Luovan kirjoittamisen pajassa tärkeintä on oman tarinan kertominen – pilkkusäännöistä välittämättä. Kirjoittaminen on mainio työkalu oman elämän jäsentelyyn, mielen purkamiseen, unelmointiin, oppimiseen sekä ongelmanratkaisuun.

Luovan kirjoittamisen pajassa opitaan, miten sanoilla voi aikaansaada tunteita, opastaa, elävöittää muistoja, kertoa tarinoita sekä vaikuttaa omaan ja toisten tapaan ajatella ja kokea. Vertauskuvat, kerronnan rytmi, sanojen äänneasu, kertomatta jätetty, toisto ja muut vastaavat tyylikeinot voivat tarjota tekstin tulkinnalle uusia vihjeitä. Sama tarina on erilainen kolumnina, runona, satuna tai pakinana.

Luovan kirjoittamisen pajaan osallistuakseen ei tarvitse olla hyvä kirjoittaja – taidot kehittyvät tekemisen myötä ja kirjoittamisella on myös paljon terapeuttisia vaikutuksia, jotka eivät ole riippuvaisia tekstin kaunokirjallisesta laadusta.

Luovan kirjoittamisen pajaan on hyvä ottaa osallistujia noin 3-12 henkilöä, pajaa voi järjestää 1-10 kertaa. Valmistelu on parasta aloittaa nuorten kanssa toimivan yhteistyökumppanin hankkimisella. Yhteistyökumppanille on hyvä pitää menetelmän ja työpajan kattava esittely.

Työpajan koostuu tutustumisesta, työskentelystä ja pajan päättämisestä. Kirjoittamisen tavoitteena on herätellä omaa luovuutta, tutkia omia tunteita ja ajatuksia. Jokaiselle pajakerralle on hyvä määritellä karkea ohjelma ja tavoite josta voit tarpeen mukaan myös joustaa.

Resurssit: 
Tilaa liikkua, jumppapatjat, tyynyjä, mahdollisuus kirjoittaa pöydän ääressä
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Soveltuu kirjastojen henkilöstölle ja kaikille nuorten kanssa työskenteleville toimijoille, kokeiltu muun muassa 3. sektorin toimijoiden ja 2. asteen oppilaitoksien henkilöstön työvälineenä
Yhteystiedot: 
Ritva Hyttinen, ritva.hyttinen@turkuamk.fi, 044 907 2891
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Ei

Näkymättömät - Digitarinapaja

Kuvaus: 

Näkymättömät-hanke tarjosi Turun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen ja Jyväskylän yliopiston voimin noin 50 taide- ja medialähtöistä työpajaa yhteiskunnan reunoille ajautumassa oleville nuorille aikuisille - 15 – 29-vuotiaat. Näkymättömät-hankkeessa kehitettiin työpajoja ja harjoitteita, joiden avulla voidaan kohtauttaa nuoret ja kirjastot.
Näkymättömät-hankkeessa on kehitty työpajoja ja harjoitteita, joiden avulla voidaan kohtauttaa hankkeen kohderyhmän nuoret ja kirjastot.

Digitaalinen tarinankerronta on tehokas väline oman elämän tutkimiseen ja jäsentämiseen. Oman tarinan työstäminen ohjatusti turvallisessa ryhmässä voi olla voimauttava ja jopa terapeuttinen kokemus.

Valmiin oman digitarinan jakaminen tuo parhaimmillaan tekijälleen kokemuksen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Toisten tarinoiden katsominen ja kuuleminen puolestaan luo perustaa erilaisten näkökulmien ja elämänkokemusten ymmärtämiselle.

Digitarinan tekeminen edistää osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Pajaan osallistujaa ohjataan pohtimaan tarinoiden avulla omaan elämäänsä liittyviä kysymyksiä. Digitaalinen tarinankerronta on myös oiva pedagoginen työkalu, jonka välityksellä osallistujat oppivat muun muassa itseilmaisua sekä media- ja digitaitoja.

Digitarinapajaa varten on hyvä järjestää noin 2-7 työpajakertaa. Digitarinapaja on mahdollista järjestää myös yhdellä ohjaajalla, mutta kahden tai useamman ohjaajan käyttö on suositeltavaa. Pajan kulku voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen. Suunnitteluun, toteutukseen ja jakamiseen.

Resurssit: 
Tietokoneita/tabletteja, kuulokkeet, tietokoneeseen liitetty mikrofoni tai erillinen äänentallennin. Digitarinapajalle on syytä varata aikaa vähintään kahden täyden työpäivän verran ( 2 x 8h )
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Hyviä kokemuksia on saatu mm. kirjastojen henkilöstön kanssa työskentelystä. Soveltuu kaikille nuorten kanssa työskenteleville toimijoille, jotka hakevat työkaluja vahvistaa nuoren digitaalista itseilmaisua.
Yhteystiedot: 
Ritva Hyttinen, ritva.hyttinen@turkuamk.fi, 044 907 2891
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Ei

Mun juttu: Luontokokemuksia ja luontoliikuntaa

Kuvaus: 

Helsingin yliopiston koordinoimassa Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä nuorten osallisuuden ja osaamisen edistämiseksi sekä itsetuntemuksen ja itseilmaisun parantamiseksi. Mun juttu -hankkeessa kehitettiin toimintamalli, joka antaa nuorten omille opettajille ja ohjaajille kokemusta siitä, miten he voivat omatoimisesti hyödyntää luontoympäristöä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvoinnin ja elämän hallinnan tukemisessa.

Hankkeen luontopajoissa hyödynnettiin elämyspedagogiikkaa. Luontoympäristössä jokainen voi saada uusia kokemuksia ja luonnossa liikkuen haasteet voidaan räätälöidä kullekin sopiviksi. Luontopajojen toiminnot suunniteltiin niin, että ne aktivoivat osallistujia vuorovaikutukseen toistensa kanssa ja pajojen nuorten ohjaajien kanssa. Luontopajoissa hyödynnettiin myös Nuorelta nuorelle -toimintamallia.

Pajapäivinä tapaamiset aloitettiin myös usein ryhmäyttävillä harjoituksilla, joissa pyrittiin vahvistamaan me-henkeä ja saada varautuneetkin nuoret innostumaan. Ryhmien sisäinen ilmapiiri vaikutti luontopajojen onnistumiseen ja nuorten kokemuksiin.

Elämys- ja seikkailupedagogiikka tarjosi myös nuorelle yksilönä haasteita, elämyksiä ja usein onnistumisen kokemuksia mahdollisesti hyvinkin haastavilta vaikuttavissa tehtävissä. Pajoissa suurimpiin haasteisiin valmistauduttiin harjoittelemalla ennakkoon erilaisia tilanteiden vaatimia taitoja, jolloin useampi oli valmis esimerkiksi kalliolaskeutumiseen hyvin vaativissa olosuhteissa ja sai kokea itsensä ylittämisen tai pelon hallinnan.
Muutaman päivän luontopaja on hyvä alku ja malli luontoliikunnan mahdollisuuksista nuorille itselleen ja heidän oppilaitoksensa tai valmennusryhmänsä opettajille ja muille aikuisille. Opettajia ja muita ammattilaisia olisi hyvä perehdyttää käyttämään luontoa oppimisympäristönä ja hyvinvointia lisäävänä toimintaympäristönä arjen työvälineenä.

Resurssit: 
luontoympäristöä tunteva henkilö, joka varmistaa myös osallistujien turvallisuudentunnetta
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Jos elämys- ja seikkailupedagogiikkaa hyödyntävä luontoliikunta saataisiin juurrutettua oppilaitosten ja valmentavien ryhmien arkipäiväiseen toimintaan, ehkä myös suuremmassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saataisiin mukaan toimintaan ja kokemaan onnistumisia, kannustavaa ryhmähenkeä ja saisivat näin valmiuksia tulevaisuuteensa.
Yhteystiedot: 
Anja Kuhalampi, anja.kuhalampi@helsinki.fi, 0505880735
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Ei

Mun Juttu: Nuorelta nuorelle -toimintamalli

Kuvaus: 

Helsingin yliopiston koordinoimassa Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä nuorten osallisuuden ja osaamisen edistämiseksi sekä itsetuntemuksen ja itseilmaisun parantamiseksi. Hankkeessa nuoret eivät olleet passiivinen toimenpiteiden kohde, ja ryhmätoiminnan aikanakin nuoret saivat olla yksilöitä. Toiminnan kirjoon kuului liikuntaa, luontokokemuksia, taidetta, kulttuuria, yrittäjyyttä ja mediaa nuorille sekä verkostoja, uutta pedagogiikkaa ja kohtaamisfoorumeja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Suomen urheiluopistolla, Vierumäellä, Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeen yhteydessä on kehitetty yhteistyössä Outward Bound Finland ry:n kanssa niin kutsuttu ”nuorilta nuorille” -nuorisotyön ohjausmalli. Nuorilta nuorille -mallilla tarkoitetaan tilannetta, jossa nuoret (17–21-vuotiaat) liikunta-alan opiskelijat suunnittelevat ja ohjaavat saman ikäisille nuorisoryhmille luontoaktiviteetteja, kuten erätaitoja, melontaa, maastopyöräilyä tai vaellusta. Toimintaan osallistuvat nuorisoryhmät koostuvat erityistä tukea opinnoissaan tai elämänhallinnassaan tarvitsevista nuorista.

Nuorilta nuorille -toimintamallin mukaiset toiminnot lähtevät aina kohderyhmän tarpeesta ja tavoitteesta. Monet nuoret tarvitsevat elämässään itsetuntemuksen ja luottamuksen vahvistamista, sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittämistä tai pelkästään arjen rutiineista irtaantumista. Kurssia suunnitellessa sekä kohderyhmän nuoret, että ohjaavat opiskelijat pääsevät vaikuttamaan kurssin sisältöihin. Nuorilta kysytään mitä he haluaisivat oppia, kokea tai ohjata, kun puhutaan luontoympäristössä toimimisesta. Nuorilta nuorille -toimintamalli perustuu projektipedagogiseen ajatusmaailmaan, jossa nostetaan esille yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, kuten kasvun tuki sekä maahanmuuttajien kotoutuminen. Nuorten opiskelijoiden ohjaamina kohderyhmän nuoret kokevat vertaisuutta sekä näkevät tietynlaisen esimerkin opiskelusta ja elämänhallinnasta.

Resurssit: 
opetustoimintaan linkitetty toimintamalli
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Luontoliikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä pilotteja on toteutettu paikallisten JOPO-luokkien, nuorisopajojen sekä maahanmuuttajaryhmien kanssa. Toimintamallia voi viedä muun muassa maahanmuuttajaryhmien kanssa toimiville julkisen sektorin ja 3. sektorin toimijoille sekä VALMA-luokkiin.
Yhteystiedot: 
Anja Kuhalampi, anja.kuhalampi@helsinki.fi, 0505880735
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Ei

Mun juttu: Yrittäjyyspolku - uudenlainen yhteistyömalli

Kuvaus: 

Helsingin yliopiston koordinoimassa Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä nuorten osallisuuden ja osaamisen edistämiseksi sekä itsetuntemuksen ja itseilmaisun parantamiseksi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston osahankkeessa tuotettiin Yrittäjyyspolku, joka on uudenlainen yhteistyömalli, jossa työkokeilua sovelletaan yrittäjyyden kokeilemiseen. Polun ytimen muodostaa siis työkokeilun soveltaminen yrittäjyyskokeiluna

Näin nuorella on mahdollisuus olla yrityksessä tutustumassa ja käytännössä kokeilemassa yrittäjyyttä 1–6 kuukautta. Yrittäjyyspolulle astuessa ei nuorella tarvitse olla valmista liikeideaa, vaan hän voi lähteä mukaan kokeilemaan, innostumaan ja oppimaan mentoriyrittäjän kanssa.

Vahvuutena polussa on käytännönläheisyys: töitä lähdetään tekemään heti eikä vain hiota ideoita ja laadita suunnitelmia pöytälaatikkoon. Yrittäjyyspolulla kohtaavat siis nuoret, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä, sekä yrittäjät, jotka haluavat tarjota nuorille näköalapaikan tai mahdollisuuden yrittäjyyteen.

Yrittäjyyspolun ideana on auttaa nuoria ja yrityksiä, joiden tarpeet täsmäävät, löytämään toisensa. Ennen polulle lähtöä kannattaa pysähtyä pohtimaan omia motiiveja, toiveita ja resursseja.

Yrittäjyyspolkua harkitseva nuori tapaa ensin työhönvalmentajan ja yritysneuvojan. Yhdessä tarkennetaan kiinnostuksen kohteet ja lähtökohdat Yrittäjyyspolulle astumiseksi. Jos polulle päätetään lähteä, voi nuori etsiä sopivaa yritystä Matkalla duuniin! -ilmoitustaululta tai laittaa sinne oman ilmoituksensa. Samoin yrittäjä, joka on kiinnostunut ottamaan nuoren kokeiluun, tapaa ensin työhönvalmentajan ja yritysneuvojan tarkentaakseen omat tavoitteensa ja valmiutensa. Jos yrittäjä haluaa mukaan Yrittäjyyspolulle, hän voi laatia oman ilmoituksensa Matkalla duuniin! -ilmoitustaululle tai etsiä sopivaa nuorten jättämistä ilmoituksista.

 

 
Resurssit: 
Onnistumisen edellytyksenä on, että löydetään sitoutunut yhteistyötaho, yrittäjä, joka haluaa tarjota nuorelle mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen ja toimia mentoriyrittäjänä.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Yrittäjyyspolku tarjoaa ohjaussabluunan, jota eri tahot, kuten Nuorten työllisyyspalvelut, Ohjaamot, 2. asteen opot ja työssäoppimisen ohjaajat, voivat hyödyntää nuorten ja yrittäjien yhteistyön kehittämisessä. Ideana on siis, että nuori saa työkokeilusta ja työssäoppimisesta parhaan mahdollisen hyödyn irti ja pääsee käytännössä tutustumaan yrittäjyydessä askarruttaviin asioihin. Lisäksi nuorta rohkaistaan pohtimaan ja tuomaan esiin omia ideoitaan. Näin mentoriyrittäjä voi perehdyttämisen vastineeksi saada nuorelta tuoreita näkökulmia liiketoimintansa kehittämiseksi – ja parhaimmillaan uuden yhteistyökumppanin.
Yhteystiedot: 
Anja Kuhalampi, anja.kuhalampi@helsinki.fi, 0505880735
Liitetty hankkeeseen: 
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Ei

Tredun konekerho tähtää joustavin siirtymin AMK-opintoihin

Kuvaus: 

Kerhon tavoitteena on opiskelijoiden uramahdollisuuksien avartaminen sekä motivoida ja ohjata opiskelijoita kohti ammattikorkeakoulun opintoja ja samalla lisätä tekniikan alojen vetovoimaisuutta. Kerhotoimintaa tarjotaan kaikille kiinnostuneille ja etenkin niille, jotka ajattelevat jatkaa opintojaan AMK:ssa. Kerhotoiminta alkoi keräämällä yhteen jatko-opinnoista kiinnostuneita opiskelijoita, kertomalla heille NOPSA-hankkeesta, kerhon toiminnan tavoitteista ja tulevista vierailuista TAMKiin ja alan yrityksiin.

TAMKin vierailut ovat sisältäneet opintojen, TAMKin konekerhon ja opetustilojen esittelyä. Esittelyn aikana TAMKin opiskelijat kertoivat vierailijoille opinnoistaan ja jakoivat tärkeitä opiskelijakokemuksia. Keskusteluissa tuli ilmi opiskelijoiden ennakkokäsitykset AMK-opintojen matematiikan ja ruotsin kielen vaatimuksista, jotka pahimmillaan voivat estää hakeutumisen jatko-opintoihin. Näihin haasteisiin haetaan ratkaisuja tässä hankkeessa tarjoamalla konekerhon opiskelijoille valmentavia kursseja avoimen AMK:n kautta. Kyseisiä kursseja ovat mm. Insinöörimatematiikan valmentavat opinnot ja Mekaniikka. Näiden lisäksi konekerhon opiskelijoille tarjotaan ruotsin kielen opintoja moduulikursseina, joista moduulit 1-2 suoritetaan ammattioppilaitoksessa suorittavien opintojen aikana. Moduulit 3-4 suoritetaan ammattikorkeakouluun siirtymisen jälkeen.

Yritysvierailujen tähtäimessä on ollut tämän hetkistä insinöörin toimenkuvan selkeyttäminen ammattiopiston opiskelijoille. Vierailun isäntinä ovat olleet aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat ammatillisen tutkinnon jälkeen suorittaneet hiljattain myös insinööritutkinnon. Opiskelijat ovat saaneet vierailujen kautta realistisen kuvan insinöörin työstä, sen vaatimuksista ja mahdollisuuksista.   

Jatkuu alhaalla kohdassa "Lisätietoja".

Resurssit: 
Koska hanke on pilottivaiheessa, resurssien käyttöä ei pysty tarkasti määrittelemään. Pilottivaiheessa konekerhon toteutuksessa on ollut mukana yksi aol-opettaja, joka on suunnitellut kerhon toimintaa (mm. vierailut, henkilökohtaiset uraohjauskeskustelut). Kerho toimintaa on suunniteltu yhdessä TAMKin konetekniikan opinto-ohjaajan kanssa (vierailut, vertaisohjaus, koulutusten esittelyt, avoin-AMK:n kurssitarjonnan esittely). TAMKin konekerhon opiskelijat ovat olleet mukana vertaisohjaajina ammattiopiston opiskelijoille.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Konekerhon toimintaa on pilotoitu ensimmäistä kertaa keväällä 2017 ja sen jälkeen syksyinä 2017 ja 2018. Pilottina on Tredun kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat. Positiivisen palautteen pohjalta konekerhon toiminta on jäämässä pysyväksi toimintamalliksi. Jatkossa panostetaan lisää opiskelijoiden vertaisohjaukseen sekä Tredun ja TAMKin konekerhojen yhteistyöhön opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksi AMK-opintojen tarjoamista mahdollisuuksista ammattiopiston opiskelijoille.
Yhteystiedot: 
Ari Mäkinen, Tredu, ari.makinen@tampere.fi p.050 538 2481 Anja Salo, TAMK, anja.salo@tuni.fi, p. 040 801 6440 Outi Rantanen, TAMK, outi.rantanen@tuni.fi, p. 040 672 0889
Lisätietoja: 
Jatkuu kohdasta "Kuvaus": Kerhotoiminta on opiskelijoille vapaamuotoista ja innostavaa toimintaa ilman sitoutumista. Kerhotoimintaa tarjotaan heti 1. vuoden opiskelijoille. Toimintaan osallistumisesta opiskelijat saavat 1-2 osaamispistettä osaksi ammattitutkintonsa opintoja. Joustava konekerho, Tredu -> TAMK siirtymän vaiheita: 1. Motivoivia tapahtumia ja vierailuja urasuunnittelun tueksi 2. Valmentavia lisäkursseja kerholaisille Tredussa 3. Valmentavia AMK-opintoja avoin AMK:n kautta 4. Ammattiopistosta valmistumisen jälkeisenä kesänä suoritetaan 1. harjoittelu, joka ennakoidusti sopien voidaan sisältää AMK-tutkintoon (harjoittelu 1, 6 op) 5. Osaamisen tunnistamisia TAMKissa
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Uraohjausosaajan osaamismerkki

Kuvaus: 

NOPSA – Nopea ammatillinen väylä työelämään -hankkeen työpaketti 2:n tavoitteena on tukea opettajien kehittymistä opinto- ja uraohjaajina sekä digitaalisten työkalujen tehokkaana käyttäjänä. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida opettajille suunnattu uraohjauksen digitaalinen osaamismerkki.

Uraohjauksen osaamismerkin voi suorittaa ammatillisten oppilaitosten opettajat, ohjaajat ja opinto-ohjaajat sekä muut ohjauksessa mukana olevat henkilöt. Osaamismerkin avulla voi osoittaa työn kautta kertynyttä uraohjausosaamista, vaikka ei olisikaan vielä ohjausalan koulutusta. Tavoitteena on koota yhteen uraohjauksen osaamiskuvaus liitetiedoston muotoon.

Uraohjauksen osaaminen osoitetaan neljällä osa-alueella, joita ovat:

  • ohjaus opintojen alussa
  • ohjaus työelämään siirtymiseksi ja työuralla etenemiseksi
  • ohjaus jatko-opintoihin
  • opiskelijan urataitojen vahvistaminen.

Tarkoituksena on kuvata toiminnan ja oman reflektoinnin kautta kertynyttä uraohjausosaamista. Osaamista voi osoittaa kuvauksen lisäksi dokumentein (kopio HOKS-lomakkeesta, urasuunnitelma- ja osaamiskartoitukset, työnhakuasiakirjat, testit yms.). Uraohjauksen osaaminen osoitetaan kokoamalla kirjallinen kuvaus mielellään PDF-muotoon. Dokumentit toimitetaan ilman henkilötietoja.

Kuvaukseen sisällytetään uraohjauksen neljä osa-aluetta. Näiden osa-alueiden tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteenä.

Resurssit: 
Osaamismerkki on suunniteltu HAMKin ja TAMKin ohjausosaajien yhteistyönä NOPSA-hankkeen aikana. Merkkihakemuksia käsitellessä hyödynnetään erilaisia näkökulmia arvioijien erityisosaamisen mukaan ohjauksen, työelämäosaamisen ja yrittäjyyskasvatuksen osa-alueilla. Hakemusten arviointi ja palautteen anto tehdään parityönä.
Juurtuminen/kehittämisideat: 
Osaamismerkki on suunniteltu valmiiksi NOPSA-hankkeen aikana. Osaamismerkin hakemukset käsittelee HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu hankkeen voimassaoloajan 31.7.2019 saakka. Tavoitteena on saada merkki pysyväksi osaksi Open merkit -hankkeessa luotavia valtakunnallisia osaamismerkkejä. Osaamismerkki on luotu ammatillisen koulutuksen tarpeisiin. Uraohjausosaajan osaamismerkille olisi koulutuksen järjestäjiltä ja ohjausalan osaajilta saadun palautteen perusteella kysyntää myös ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Jos koulutuksen järjestäjä haluaa muokata merkin vastaamaan omia tarpeitaan, tulee koulutuksen järjestäjän ensin päättää, mihin osaamismerkkitehtaaseen merkki perustetaan. Merkin muokkaaminen koulutuksen järjestäjän tarpeisiin vaatii ohjausosaajien henkilöstöresursseja. Lisäksi henkilöstöresursseja tarvitaan hakemusten arviointiin ja palautteen antoon.
Yhteystiedot: 
Anna Alftan, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, anna.alftan@hamk.fi; Sanna Heino, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, sanna.heino@hamk.fi
Lisätietoja: 
Uraohjauksen osaamismerkin pilotointivaiheessa syksyllä 2018 ja keväällä 2019 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu kerää palautetta merkin suorittamisesta. Palautetta voi antaa sähköpostitse hankkeen yhteyshenkilöille.
Olemme pyydettäessä valmiit esittelemään käytäntöä koulutuksissa ja seminaareissa: 
Kyllä

Sivut

Tarvitsetko apua?

Löydät meidät myös

Go to top