Kestävä ammattitaito ammatillisen koulutuksen tavoitteeksi

Ensisijaiset välilehdet

Työelämän muutos on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut valtavan suuri ja muutosvauhti nopea. Tulevaisuuden tutkijat ennustavat seuraavan kahdenkymmenen vuoden olevan vielä mullistavampi ja muutosvauhdin edelleen kiihtyvän. Miten muutoksessa pysyvät mukana ammatillinen koulutus, opiskelijat ja oppilaitoksista työelämään siirtyvät työntekijät?

SAKU ry kutsui huhtikuussa koolle työelämän, ammatillisen koulutuksen ja hyvinvoinnin asiantuntijoita keskustelemaan ammatillisen koulutuksen roolista työurien pidentämisessä. Keskusteluissa löytyi monia asioita, joilla niin opiskelu- kuin työhyvinvointia voidaan edistää ja siten vaikuttaa työurien pituuteen.

Työelämä tarvitsee työ- ja toimintakyvystään huolehtivia työntekijöitä

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan ylemmistä toimihenkilöistä siirtyi vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle suoraan työstä 69 %, kun työntekijäammateista vain 39 %. Työntekijäammateista suurin osa siirtyy vanhuuseläkkeelle työttömyyden tai työkyvyttömyyden kautta. EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugkin näkemyksen mukaan on kiinnitettävä huomiota juuri tähän, jos todella halutaan pidentää työuria.

SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen jakoi Schugkin kanssa saman huolen. Koskinen esittikin ammatillisen koulutuksen järjestäjille toiveen tarkastella koulutuksen tavoitteita kestävän ammattitaidon näkökulmasta. Työtaitoja korostavasta opetuksesta tulee siirtyä korostamaan taitoja, joilla opiskelija kykenee tekemään 40 - 50 vuoden työuran. Reformin myötä uudistuvan ammatillisen koulutuksen tulee olla holistiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa kestävää ammattitaitoa arvostavaa.

S-ryhmän, SOK:n HR-palveluiden henkilöstön kehittämispäällikkö Heidi Partanen kertoi S-ryhmässä arvostettavan sitä, että työntekijä osoittaa pitävänsä työkyvystään huolta. S-ryhmän henkilöstön työ- ja toimintakyvyn edistämisessä keskeisenä toimenpiteenä nähdään työhyvinvointia korostava esimiestyö. Rekrytointivaiheessa työntekijöille tehdään pienimuotoisia työkyvyn mittauksia ja uusille työntekijöille on luotu e-moduulioppimisympäristö, jonka kautta myös työkyvyn merkityksestä viestitään. Työkykyä tukee työ- ja vapaa-ajan välinen sopusointu. Tähän vaikutetaan työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuollon hyvällä yhteistyöllä.

Tutkijat kehoittavat panostamaan koko yhteisöön

Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Nykänen piti erityisen tärkeänä koko työyhteisöön ja -ympäristöön kohdistuvan intervention merkitystä. Ei riitä, että laitetaan paukkuja vain yksilöön, vaan tulee luoda myös olosuhteita, jotka edesauttavat omasta työkyvystä huolehtimista. Samat periaatteet pätevät myös ammatilliseen oppilaitokseen. Kun luodaan oppilaitokseen ilmapiiri, joka edistää työkykyä tukevien ajattelu- ja toimintatapojen kehittymistä, hyötyvät nuoret näistä valmiuksista myöhemmin työelämässä.
 
Likes-tutkimuskeskuksen johtaja Eino Havas korosti työnantajien keskeisestä asemaa. Työ- ja toimintakykyosaaminen pitää olla työnantajien rekrytoinnissa näkyvä vaatimus ja koulutuksen järjestäjien pitää saada painetta nimenomaan siltä taholta. Myös Havas korosti koko opiskelu- ja työyhteisön merkitystä. Työ- ja toimintakyvyn pitää olla yhteinen asia ammatillisessa koulutuksessa. Asia menee eteenpäin, jos kaikki muistavat sen tärkeyden ja tuovat sitä omassa työssään, omalla hienovaraisella tavallaan esille joka päivä omalla esimerkillä ja käyttäytymisellä.

Ammattiin opiskelevia ei pidä myöskään yleistää liikaa. Päinvastoin pitää unohtaa keskiarvot ja mallit ja tarttua erilaisiin ryhmiin, ilmiöihin ja ongelmiin, joihin on erilaisia ratkaisuja. Silloin on myös monia mahdollisuuksia onnistua.

Työ- ja toimintakyvyn opetuksessa opettajan asenne ja esimerkki ratkaisevat

Vammalan ammattikoulun opiskelijat Sarah Viitamäki ja Heikki Lähde kertoivat työ- ja toimintakyvyn olevan näkyvässä roolissa Vammalan ammattikoulussa. Tosin vielä enemmän asian merkitystä toivottiin korostettavan, sillä työelämäjaksoilla ollaan erityisesti työturvallisuus- ja ergonomia-asioissa hyvinkin tarkkoja. Opettajien omaa esimerkkiä opiskelijat pitävät tärkeänä ja mahdolliset ristiriidat opettajan opetuksen ja oman toiminnan välillä ovat helposti havaittavissa.

Opiskelijajärjestöjen edustajat Maiju Korhonen (OSKU ry) ja Laura Kyntölä (SAKKI ry) korostivat opiskelijoiden osallisuuden vahvistamista opiskeluhyvinvoinnin edistämisessä. Opiskelijoiden vertaistoiminnalla on suuri merkitys opiskelijoiden asenteisiin ihan kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa.

Koulutuksen järjestäjät elävät talouden ja työelämän odotusten puristuksessa

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu 2016 ja 2017 suuret valtiontalouden leikkaukset. Ne eivät voi olla vaikuttamatta koulutukseen, mutta toisaalta reformin myötä uudistuva lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tarkastella koulutuksen tavoitteita ja sisältöjä puhtaalta pöydältä. Niin Sastamalan koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti kuin Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistyksen asiantuntija Riikka Reina näkivät ilmapiirin työ- ja toimintakyvyn edistämiselle vastaanottavaksi, mutta peräänkuuluttivat konkreettisia sisältöjä opettajien ja työpaikkaohjaajien työn tueksi. Materiaalit eivät voi olla pelkkiä tutkimusjulkaisuja, vaan niiden on oltava opetukseen soveltuvia manuaaleja. Työ- ja toimintakyky on huomioitava myös ammatillisessa opettajankoulutuksessa sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa.

Molemmat pitivät tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjien liikunta- ja kulttuurijärjestö SAKU ry panostaa oppilaitoksissa tapahtuvan toiminnan järjestämiseen ja huomioi toiminnassaan myös henkilöstön hyvinvoinnin. Henkilöstön hyvinvoinnilla kun on suora yhteys opiskeluhyvinvointiin.

Työ- ja toimintakyky ammatillisen koulutuksen punaiseksi langaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Elise Virnes ja Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Esa Karvinen pitivät käytyä keskustelua arvokkaana. Käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin myötä työ- ja toimintakykyä tulee tarkastella osaamisena, joka läpäisee koko koulutuspolun ja toimii tutkinnon perusteiden ja opetussuunnitelmien punaisena lankana. Työkykypassi on opintokokonaisuus, jolla voidaan pitää työ- ja toimintakyky esillä opintojen alusta niiden loppuun asti.

Oppilaitosympäristön pitää olla terveellisyyteen ja hyvinvointikäyttäytymiseen kannustava. Liikkuva koulu -ohjelma on laajennettava mahdollisimman pian toisen asteen koulutukseen huomioiden toisen asteen opiskelijoiden kehitystaso, koulutuksen toteuttamistavat sekä erityisesti ammatilliseen koulutukseen liittyen ammatti-identiteetit ja eri ammattialoihin liittyvät työ- ja toimintakykyhaasteet. Rahoituksen merkittävästi vähentyessä ja reformin toteutuessa 2018 pitää varmistaa, että tehdään oikeita asioita. Työ- ja toimintakyky on tärkeä kokonaisuus.

Valtakunnan politiikassa tarvitaan lisää hyvinvointipuolueen edustajia

Keskustelutilaisuuteen osallistunut Eduskunnan sivistysvaliokunnan ja valtion liikuntaneuvoston jäsen, kansanedustaja Hanna Kosonen kokee toisen asteen reformin olevan mahdollisuus nostaa työkykyisyys koulutuksen punaiseksi langaksi. Oppilaitosten tilat pitäisi saada monipuolisesti käyttöön purkamalla raja-aitoja niin, että oppilaitostiloja voisi käyttää myös ilta-aikaan nuorisotyön toimitiloina. Kosonen tervehti ilolla ajatusta siilojen purkamisesta ja hyvinvoinnin edistämisen keinojen uudella tavalla ajattelemista ja toteutusta.

Keskustelu työ- ja toimintakyvyn tärkeyden näkyväksi tekemisestä on avattu. Avauksen perusteella keskustelun jatkamiselle ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiselle on suuri tarve. Keskustelua on käytävä ja toimenpiteisiin ryhdyttävä kaikilla tasoilla. Työ ja toimintakykyosaamiseen panostaminen on varmin tapa pidentää työuria ja edistää oppilaitosten opiskelu- ja työpaikkojen työhyvinvointia. SAKU ry:n on julkaissut kaksi käksikirjaa sekä hyvinvoinnin edistämisen että työ- ja toimintakyvyn opetuksen ja ohjauksen tueksi:

 

Löydät meidät myös

Go to top