Mikä nuorta liikuttaa?

Ensisijaiset välilehdet

LitL, KM Susanna Takalon väitöskirja paneutuu liikuntatottumusten rakentumiseen lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen.
Väitöskirjassa tarkastellaan nuorten kokemuksia yksilöllisesti ja elämänkulun näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten liikunta-aktiivisuus muuttuu elämänkulun aikana ja millaiseksi nuoret kuvaavat ne tapahtumat elämänkulussa, jotka ovat muuttaneet heidän liikunta-aktiivisuuttaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös kuvata, millainen asema liikunnalla on nuorten arjessa.
 
Tutkimuksen mukaan liikunta-aktiivisuus vaihtelee läpi nuoruuden ja kytkeytyy arjen valintoihin. Liikunnan asemaan nuorten arjessa vaikutti nuorten itselleen asettamat tavoitteet, liikunnan merkityksen tiedostaminen ja se, millaiset valinnat nuori kokee itselleen merkityksellisiksi. Paljon liikuntaa lapsuudessa harrastaneiden oli helpompi palata liikkumiseen varhaisaikuisuudessa. Elämänkulkutarinoissa yhdenkään nuoren liikkuminen ei pysynyt tasaisena, vaan sen määrä joko lisääntyi tai väheni.
 
Urheiluun panostaminen ja välimatkaliikunnan tietoinen valitseminen lisäsivät liikunta-aktiivisuutta. Ajankohtina peruskoulun alloitus, elämän vakiintuminen aikuisuuden kynnyksellä ja työelämään siirtyminen olivat niitä, jolloin liikkuminen lisääntyi. Vähän liikkuvien elämänkulussa erityisen merkittävä tekijä liikkumisen lisääntymiseen oli kaverien merkitys. Liikunnan väheneminen taas liittyi opiskeluun panostamisesta aiheutuva ajanpuute, urheilussa loukkaantuminen, mopon hankinta, lapsuudenkodista muutto peruskoulun jälkeen tai esimerkiksi kiusatuksi tulemiseen. Tässä kohtaa voisi tulkita asuntolatoiminnalla olevan iso merkitys toisen asteen nuorten liikkumisen edistämisessä. Koululiikunta taas oli tekijä, joka joko lisäsi tai vähensi liikunta-aktiivisuutta.
 
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikunnan lisäämiseen kohdistettavien toimenpiteiden pitäisi huomioida eri tavalla arjessaan liikkuvat ja erilaisen merkityksen liikunnalle antavat nuoret. Tutkimuksen mukaan liikunta-aktiivisuuden lisääntymiseen on mahdollista vaikuttaa lapsuudessa, nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Erityisesti oppilaitoksen asemaa liikuntatottumusten rakentumisessa tulisi vahvistaa, sillä elämänkulun näkökulmasta oppilaitos tavoittaa lähes kaikki saman ikäiset nuoret. Oppilaitosympäristön fyysisen aktiivisuuden edistämisellä on merkittävä vaikutus nuorten liikuntatottumusten rakentumiseen.
 
 

Takalo S. 2016. Mikä nuorta liikuttaa? Tutkimus liikuntatottumusten rakentumisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. LIKES-tutkimuskeskus. Lue verkkojulkaisu LIKES-tutkimuksen julkaisuhakemistosta.

Väitöskirjaa saa painettuna LIKES-tutkimuskeskuksesta, tilaukset@likes.fi

 

Lisätietoja

Susanna Takalo, susanna.takalo@oulu.fi, p. 040 673 6777
Tiedottaja Vesa Holm, Jyväskylän yliopisto, tiedotus@jyu.fi, p. 050 361 0979
Viestintäpäällikkö Annaleena Aira, LIKES-tutkimuskeskus, annaleena.aira@likes.fi, p. 020 762 9527

Ajankohtaista

Nuori Mieli Työssä on S-ryhmän hyvän työelämän kehittämisohjelma, jonka
Icehearts on liikuntaan perustuva lastensuojelun toimintamalli, jossa Ic

Löydät meidät myös

Go to top