Nuoruus hallitusohjelmassa -julkaisu pohtii hallitusohjelman vaikutuksia nuoriin

Ensisijaiset välilehdet

Nuorisotutkimusverkosto on toimittanut monipuolisen teoksen kirjoituksista, joissa analysoidaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista "Ratkaisujen Suomi" -ohjelmaa erityisesti nuorten elämän näkökulmasta.

Julkaisun teksteissä käsitellään hallitusohjelman vaikutuksia nuoriin esimerkiksi koulutuksen, työmarkkinoiden, osallisuuden ja vapaa-ajan kentillä. Kirjoittajina on monitieteinen, yli kahdenkymmenen tutkijan joukko eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja Nuorisotutkimusverkostosta. Julkaisu on ajankohtainen monipuolisesti vaikutuksia käsittelevä teos, johon jokaisen vastuunsa tuntevan päättäjän olisi syytä tutustua.

Tekstit osoittavat, että poliittiset ratkaisut ja leikkaukset vaikuttavat nuorten elämään keskeisellä tavalla. Kristiina Huttunen ja Tuomas Pekkarinen pohtivat tekstissään koulutuksen nivelvaiheiden suhdetta nuorten syrjäytymiseen. Toisen asteen koulutukseen siirtyminen on heidän mukaansa tärkeä nivelvaihe, jossa nuoret tekevät koko koulutusuraansa koskevia valintoja. Vaihtoehtojen kaventaminen saattaa tässä vaiheessa lisätä toisen asteen tutkinnon suorittamatta jättämisen tai keskeyttämisen riskiä. Myös Huttunen ja Pekkarinen nostavat tekstissään esille sen, että ammattikoulutuksen säästöt voivat lisätä joidenkin nuorten riskiä pudota pois koulutuksesta ja työelämästä. Tämä myös lisää heistä aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle.

Päivi Armilan tekstin mukaan syrjäseutujen koulutustarjonnan harventaminen pakottaa nuoret muuttamaan pois kotoa yhä aiemmin. Asuntolatoiminnan tukemisen merkitys kasvaa toisella asteella. Kaupunkikeskusten ulkopuolinen syrjäseutu tyhjenee nuorista sukupolvista ja erityisesti nuorille suunnatut palvelut muuttavat keskuksiin. Tämä saattaa myös aiheuttaa sen, että nuoret valitsevat yhä enemmän sen mukaan, minne kaverit menevät, koska valinnanvaraa on niin vähän. Tämä taas lisää koulutuksen keskeyttämistä. Välimatkat vaikuttavat myös nuorten koulutukselliseen tasa-arvoon, osa nuorista asuu kaukana kaapeleista ja valokuiduista, joka tekee mahdottomaksi opiskelun ajanmukaisissa digiympäristöissä. 

Liikunnan näkökulmasta tarkasteltuna taas Liikkuvan koulun ulottaminen toiselle asteelle  on hyvin perusteltua. Riittämättömästi liikkuvien nuorten osuus kasvaa täysi-ikäisyyttä lähestyttäessä, ja erityisesti ammatillisella toisella asteella liikkumattomien nuorten osuus on suuri. Lähiyhteisöt, perhe ja sosiaalinen tausta vaikuttavat merkittävästi nuorten liikuntatottumuksiin. "Tunti liikettä päivässä" -kirjaus hallitusohjelmassa tarkoittaa liikkumisen laajempana käsitteenä kuin pelkkä urheilu tai liikunta. Kuitenkin liian usean kansanedustajan puheessa "tunti liikettä päivässä" muuttuu muotoon "tunti liikuntaa päivässä", jolloin fyysisen aktiivisuuden lisääminen kaventuu pelkäksi puheeksi liikuntatunneista. Hallituspuolueiden kansanedustajien puheessa  jää huomaamatta, että liikkumisesta saatavat hyödyt voisivat toteutua muutenkin kuin pelkän “aktiiviurheilun” tai “liikunnan harrastamisen pariin” pääsyn kautta. Veli Liikasen ja Anni Rannikon mielestä Liikkuvan koulun ydinajatusta ei siis ole täysin vielä sisäistetty.

Ajankohtaista

Nuori Mieli Työssä on S-ryhmän hyvän työelämän kehittämisohjelma, jonka
Icehearts on liikuntaan perustuva lastensuojelun toimintamalli, jossa Ic

Löydät meidät myös

Go to top