Yhteishaku on Suomen valtakunnallinen hakujärjestelmä, jonka kautta haetaan keskitetysti toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen. Peruskoulunsa päättävälle nuorelle, ylioppilaaksi valmistuvalle ja alanvaihtoa suunnittelevalle aikuiselle yhteishaku on usein ensimmäinen kosketus opiskelijavalintoihin. Tässä artikkelissa kerromme, miten yhteishaku toimii, mitä hakutoiveiden järjestyksestä kannattaa tietää ja mitä tapahtuu, kun tulokset julkaistaan. Säännöt ja aikataulut tarkentuvat vuosittain, joten ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa Opintopolusta.
Kaksi yhteishakua: toinen aste ja korkeakoulut
Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa. Osalla oppilaitoksista ja koulutuksista on poikkeava valinta-aikataulu, ja jotkin oppilaitokset käyttävät myös erillis- tai suorahakuja, joihin ei haeta yhteishaun kautta.
Yhteishaku järjestetään kerran tai kaksi vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä haetaan seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen ja syksyllä tammikuussa alkavaan koulutukseen.
Haku tapahtuu Opintopolussa
Molemmat yhteishaut tapahtuvat keskitetysti Opintopolku.fi-palvelussa, jota ylläpitää Opetushallitus. Opintopolusta näkee suomalaisten oppilaitosten ja korkeakoulujen koulutusten tiedot, ja siellä voi selata eri aloja ja tutkintoja, etsiä koulutuksia, tutustua valintaperusteisiin ja hakea koulutuksiin. Toukokuussa 2026 Opetushallitus valitsi CGI Suomen palvelun kehittäjäksi ja ylläpitäjäksi seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi.
Hakemukselle henkilötunnuksensa merkinnyt hakija voi tulosten julkistamisen jälkeen seurata omaa tilannettaan palvelussa tunnistautumalla esimerkiksi mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla. Palvelun kautta voi myös ottaa opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi. Myös paperisella hakulomakkeella voi hakea.
Toisen asteen yhteishaku
Toisen asteen yhteishaussa hakijat ovat pääasiassa peruskoulun päättäviä 9. ja 10. luokan oppilaita. Haku järjestetään kerran vuodessa keväällä seuraavan syksyn koulutukseen. Suomenkielisen Wikipedian mukaan hakulomakkeelle voi merkitä enintään seitsemän hakutoivetta, jotka asetetaan mieluisuusjärjestykseen. Järjestys on sitova hakuajan päätyttyä.
Oppilaitos voi järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, joihin hakijat kutsutaan erikseen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjä voi erityisestä syystä valita enintään 30 prosenttia valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemääristä riippumatta. Tätä kutsutaan harkintaan perustuvaksi valinnaksi.
Korkeakoulujen yhteishaku
Korkeakoulujen yhteishaussa hakulomakkeelle voi merkitä kuusi hakutoivetta mieluisuusjärjestykseen, joka on sitova hakuajan päätyttyä. Molemmissa yhteishauissa hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa: korkeimmalle sijoitettua hakutoivetta, johon hänen pisteensä riittävät. Siksi hakutoiveiden järjestys kannattaa miettiä huolella – kaikkein mieluisin vaihtoehto ylimmäksi.
Opiskelupaikan vastaanottaminen
Valintojen tulokset julkistetaan viimeistään tiettyyn määräaikaan mennessä, ja niistä ilmoitetaan sähköpostilla. Opiskelupaikka on otettava vastaan määräaikaan mennessä, tai hakija menettää paikan. Vastaanotto on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Opinnot aloitetaan heti tai aloitusta siirretään oppilaitoksen ohjeiden mukaan ilmoittautumalla poissaolevaksi; siirtäminen vaatii yleensä perustellun syyn, kuten asevelvollisuuden suorittamisen.
Jonottaminen
Jos hakija on jäänyt ylempään hakutoiveeseen varasijalle, hän voi hyväksymispäivästä riippuen jäädä jonottamaan sitä. Korkeakoulupaikan voi vastaanottaa ehdollisesti, kunnes tieto ylemmästä hakutoiveesta tulee. Jos hakija hyväksytään jonottamaansa paikkaan määräajassa, ehdollisesti vastaanotettu paikka raukeaa. Muuten lopulliseksi paikaksi jää ehdollisesti vastaanotettu paikka.
Yhden korkeakoulupaikan säännös
Yhden paikan säännös koskee kaikkia korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia, jotka ovat alkaneet syksyllä 2016 tai sen jälkeen. Se koskee yhteishakuja, erillishakuja ja jatkotutkintoihin johtavien koulutusten hakuja. Siirtohaussa saatu paikka ei kuulu säännöksen piiriin, eikä säännös koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.
Oikaisu ja valitus
Opiskelijavalinnasta voi hakea oikaisua. Peruskoulun jälkeisen koulutuksen valinnasta oikaisua haetaan aluehallintovirastosta. Ammattikorkeakouluissa oikaisua voi pyytää ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa päätöksestä, ja seuraava valitusaste on hallinto-oikeus. Yliopistoissa oikaisua pyydetään tapauskohtaisesti esimerkiksi tiedekunnalta 14 vuorokauden kuluessa, ja päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, jonka päätös on lopullinen.
Yhteishaku ja työttömyysturva
Suomenkielisen Wikipedian mukaan työttömän, vailla ammatillista koulutusta olevan alle 25-vuotiaan on haettava vähintään kahta opiskelupaikkaa ollakseen oikeutettu työttömyysturvaan. Tarkista ajantasaiset ehdot aina TE-palveluista tai Kelasta.
Taustaa: ylioppilastutkinnosta pääsykokeisiin
Aikaisemmin ylioppilastutkinnon suorittaminen merkitsi suoraan oikeutta kirjautua yliopiston opiskelijaksi. Suomessa periaate, jonka mukaan kirjallisissa ja suullisissa kokeissa hyväksytyt saivat luvan kirjautua yliopistoon, oli joissakin oppiaineissa käytössä aina 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen yliopistot ottivat käyttöön erilliset pääsykokeet. Opiskelijamäärien kasvettua nykyinen keskitetty yhteishaku kokoaa valinnat yhteen palveluun, jossa hakija voi vertailla koulutuksia ja niiden valintaperusteita.
Hyvä muistisääntö: lue valintaperusteet huolella ennen hakua, aseta hakutoiveet todelliseen mieluisuusjärjestykseen ja seuraa sähköpostia tulosten julkaisun aikaan, jotta paikan vastaanoton määräaika ei mene ohi.