#Valmennus-pilotti

Mallin tavoite ja kohderyhmä: 

#Valmennus-pilotti on syntynyt ammatillisen koulutuksen toimijoiden arjen tarpeista ja toiveista tehostaa monitoimijaisella yhteistyöllä opiskelijoiden ensimmäisen koulutusvuoden aikaista tukea. Mallin tavoitteena on luoda vahva pohja opiskelijoiden tutkinnonosien- ja tutkinnon suorittamiselle valmennuksellisella työotteella ja vahvistaa oppilaitoksessa toteutettavaa monitoimijaista tiimityötä sekä ennaltaehkäisevää toimintakulttuuria. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden sitoutumista koulutusalan osaamisen hankkimiseen ja sen osoittamiseen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti sekä ammatillisessa koulutuksessa pysymistä. Edellisiin vastataan muun muassa tarjoamalla opiskelijoille monipuolista tukea ja ohjausta opetuksessa. Lisäksi tuetaan arjen hallintaa, tarjotaan tietoa alan koulutuksesta, osaamisen hankkimisesta ja - arvioinnista sekä opiskeluhuollon palveluista.

Mallin kohderyhmänä ovat erityisesti ammatillisen koulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat. Mallia on mahdollista hyödyntää myös pidemmällä opinnoissaan olevien opiskelijoiden tukemiseen. Keskeistä on kuitenkin se, että toimijat perehtyvät malliin ja ottavat sen käyttöön ammatillisten koulutusten alkaessa.

Kuvaus mallin sisällöistä ja toimenpiteistä: 

#Valmennus-pilotin sisällöt pohjautuvat esiin nousseisiin tarpeisiin sekä aloituskyselyn (vipunen.fi) sisältöihin. Mallissa opiskelijan tukena on valmennuksellista työotetta hyödyntävä monitoimijainen asiantuntijajoukkue, johon sisältyvät huoltajat. Keskiössä on toimijoiden säännöllinen yhteydenpito ja viestintä. Opintojen alussa käynnistetty yhteistyö alaikäisten huoltajien kanssa nähdään merkityksellisenä, jonka vuoksi heidän sitouttamiseensa kiinnitetään erityistä huomiota.

Koulutuksen ja valmennustoiminnan käynnistyessä selvitetään opiskelijan alkutilanne, jonka toteuttamisesta vastaa omaohjaaja. Samalla selvitetään opiskelijan tuen tarpeet sekä käynnistetään HOKSin laadinta vastavuoroisesti opiskelijan kanssa. Pian koulutuksen alettua opiskelija kertoo alkuhaastattelussa itsestään ja opiskeluun liittyvistä keskeisistä asioista sekä kuulee luki- ja matematiikkatestien tulokset. Lisäksi tukijajoukkue perehdyttää osaltaan opiskeluun liittyviin asioihin ja palveluihin sekä tarjoaa mahdollisuutta saada ohjausta ja tukea.

Seuraavaksi mallissa syvennytään yksilö- ja ryhmävalmennukseen, joissa ohjaus kiinnittyy tiiviisti koulutuksen arkeen. Valmennuksessa toimijat keskittyvät päämäärätietoisesti tukemaan opiskelijaa huomioiden hänen elämäntilanteensa ja tuen tarpeet kaikissa kohtaamisissa. Opiskelijoiden tilannetta seurataan jatkuvasti, poissaoloihin kiinnitetään huomiota ja niistä tiedotetaan saman päivän aikana alaikäisten huoltajille. Ongelmatilanteiden havaitseminen ja nopea reagointi edistää tuen tarpeisiin vastaamista varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa opiskelija ohjataan sopivan palvelun piiriin.

Mallissa keskeistä on myös opiskeluhuoltoon liittyvien toimijoiden säännöllinen jalkautuminen opiskelijoiden pariin. Tavoitteena on lisätä opiskeluhuoltopalveluiden näkyvyyttä ja madaltaa yhteydenottokynnystä, säilyttää tuntuma opiskelijoiden asioihin ja vahvistaa verkostoa. Lisäksi ryhmävalmennuksessa opiskelijoille järjestetään säännöllisesti yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa.

Resurssit ja käyttöönotto: 

Toiminnan toteuttamisessa keskeistä on oppilaitoksen johdon tuki ja toiminnan mahdollistaminen. Mukana olevilta toimijoilta ja oppilaitoksen johdolta mallin käyttöönotto vaatii perehtymistä ja sitoutumista uudenlaiseen toimintaan ja ammattilaisilta innostusta tehdä työtään toisin. Opiskelijoiden huoltajien mukaan saaminen ja sitoutuminen yhteistyöhön edellyttää tukijajoukkueelta kahdensuuntaista ja avointa viestintää huoltajien kanssa. Mallin myötä työtä tehdään enenevissä määrin siellä missä opiskelijat ovat. Toiminta edellyttää, että toimijat yhdessä johdon tuella suunnittelevat säännöllisin väliajoin yksilö- ja ryhmävalmennuksien ajankohtia ja yhteistyökumppaneita sekä jatkuvaa toiminnan arviointia yhdessä.

Toiminnan monistaminen edellyttää yhteisen päämäärän eteen toimivaa, sitoutunutta ja melko pysyvää kehittämistiimiä, joka pyrkii ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia toimintatapoja sekä ratkaisemaan haasteita yhdessä. Onnistumisen kannalta keskiössä on myös toimijoiden välinen viestintä. Ihanteellista olisi, jos toimintaa voitaisiin toteuttaa pidempikestoisesti kuin ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Haasteena ovat kuitenkin kehittämistiimin jäsenten vaihtumiseen sekä innostukseen/motivaatioon liittyvät tekijät.

Toiminnan käyttöönottoa harkitessa on hyvä pohtia myös aikaan (mm. muut työtehtävät työaikasuunnitelmissa), tiloihin ja rahoitukseen liittyviä tekijöitä. Toiminta ei välttämättä vaadi lisää resursseja, vaan nykyisten uudelleen kohdentamista. Tämä vaatiikin panostusta toiminnan suunnitteluun ja koordinointiin. Toiminta edellyttää säännöllistä ja suurempaa panostusta alussa, mutta ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri voi vähentää pidempien tapaamisten tarvetta myöhemmässä vaiheessa. #Valmennus-pilotin suunnittelun ja toiminnan aikana työaikaa on kohdennettu vuoden aikana tukijajoukkueen toimijoille 40–100 tuntia työtehtävästä riippuen. Edellisessä ei ole mukana projektisuunnittelijan pilottiin kohdentama työaikaresurssi, joka on ollut oleellinen toiminnan onnistumisen kannalta.

Tulokset ja mittarit: 

Malli on laadittu osana #Hyvinvoiva amis. Peruskoulusta ammattiopintoihin ja työelämään Lapissa -hanketta mukana olevien toimijoiden yhteistyössä. Suunnittelun pohjana ovat olleet ammatillisessa koulutuksessa esiin nousseet tarpeet sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen aloituskyselyn (vipunen.fi) teemat. Mallia on pilotoitu yhden lukuvuoden ajan ammatillisessa koulutuksessa pintakäsittely- ja rakennusalan perustutkintoalojen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Malliin liittyvää toimintaa on kehitetty koko pilotoinnin ajan. Mittarina toimii mukana olevilta opiskelijoilta sekä tukiverkoston toimijoilta saatu palaute. Lisäksi toimivuuden mittarina voidaan pitää tilastotietoja läsnäoloista, tutkinnonosien suorittamisen edistymisestä sekä siitä, kuinka suuri osa pilottiryhmään kuuluneista opiskelijoista on mukana koulutuksessa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen verrattuna aikaisempien vuosien opiskelijaryhmiin. Huomioitava on kuitenkin se, että vaikka opiskelija olisikin keskeyttänyt tietyssä koulutuksessa opinnot, onnistumisesta kertoo myös se, jos opiskelija on ohjattu hänelle paremmin sopivalle alalle. Mallin tuloksia analysoidaan tarkemmin lukuvuoden 2020–2021 aikana.

Yhteystiedot: 
Katja Norvapalo, #Hyvinvoiva amis -hankkeen projektipäällikkö, 040 484 4185, katja.norvapalo@ulapland.fi

Lisää uusi kommentti

Lisätietoa ja tukea

SAKU ry:n Arjen arkki -palvelutoiminnan tavoitteena on kehittää ja levittää hyvinvoinnin edistämisen malleja ammatillisessa koulutuksessa. Yhteistyötä tehdään koulutuksen järjestäjien, asiantuntijaorganisaatioiden sekä järjestöjen kanssa.

Tarjottavia palveluita ovat mm.:

  • hankekumppanuus
  • hyvien käytäntöjen levittäminen valtakunnallisesti
  • koulutus- ja tukipalvelut
  • seminaarit ja muut tapahtumat
  • Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät
    • Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät (aiemmin Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät) kokoavat ammatillisen koulutuksen henkilöstöä laaja-alaisesti yhteen pohtimaan opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä aiheita. Päivien ohjelmaan kuuluvat mm. asiantuntijoiden alustukset, työpajat, ja hyvinvointitori. 
  • Helavalkeat-foorumi
    • Alkukesästä järjestettävä Helavalkeat-foorumi kokoaa yhteen hyvinvointiverkoston järjestöväkeä. Helavalkeilla jaetaan tietoa ajankohtaisista ammatillisen koulutuksen asioista ja edistetään järjestöjen yhteistyömahdollisuuksia.

Tiedustelut Arjen arkki -tiimiltä

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
Mustanlahdenkatu 3-7 E
33210 Tampere
   sakury@sakury.net
Go to top