Työn kuormituksen mittaaminen

Työn kuormittavuuden tiedostaminen ja tunnistaminen opintojen aikana on tärkeä osa ammattiin opiskelua. Kevään SAKU on the road kiertueella demonstroitiin kuormitusmittauksia Työterveyslaitoksen testillä. Testi tehtiin puuartesaanille ja autonasentajalle.

Fyysisen kuormittumisen ja kestävyyskunnon merkitys on erityisen korostunut ammateissa, jossa työhön liittyy raskasta työtä, nostamista, kantamista sekä hankalia työasentoja. Fyysisen työn tekijän fyysinen kunto (hapenottokyky) tulee olla riittävä, jotta työpäivän aikaiset työtehtävät eivät ylikuormita elimistöä.

Ylikuormittumisen seurauksena tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvammojen riski kasvaa. Lisäksi henkilö on työpäivän jälkeen uupunut eikä pitkäkestoisen ylikuormituksen jälkeen palaudu kuormituksesta yön tai viikonlopunkaan aikana.

Fyysistä suorituskykyä voidaan mitata kuntotesteillä, esimerkiksi juosten suoritettavalla Cooperin -testillä. Suorituskyvyn merkityksen esilletuominen päivittäisten työtehtävien kannalta perinteisillä kuntotesteillä on kuitenkin haastavaa. Fyysisen kuormittumisen mittaaminen työtehtävän aikana on hyvä tapa osoittaa fyysisen suorituskyvyn merkitys työkyvylle.

Missä testattiin

Fyysisen kuormituksen mittauksia suoritettiin puuartesaani -alalla Omniassa Espoossa 6.5.2010 ja autotekniikan alalla Sataedussa Kokemäellä 20.5.2010. Omnian puuartesaani -koulutuksessa opiskellaan sisustukseen ja elinympäristöön liittyvien puutuotteiden suunnittelua ja  valmistusta. Sataedun Kokemäen yksikön autotekniikan koulutusohjelman suorittanut toimii ajoneuvoasentajan tehtävässä.

Miten testattiin:

Opiskelijan fyysinen kuormittuminen työtehtävän aikana mitattiin sykemittarilla ja olkavarteen kiinnitettävällä Armband -mittarilla. Armband on liikeanturitekniikkaan perustuva mittari, joka kuvaa luotettavasti työn fyysistä kuormitusta. Armband tuottaa tiedot METeinä, joka on fyysistä kuormittumista kuvaava yksikkö. Puuartesasani- opiskelija suoritti mittauksena aikana sorvausta ja autotekniikan opiskelija vaihtoi autoon renkaan.

Mitä havaittiin

Sorvauksen yhteydessä kuormittavimpia vaiheita oli liikkuminen työtilassa sekä taltan painaminen sorvia vasten. Sorvatessa kuormitus kohdistui käsiin, eikä syketaso noussut kovinkaan korkealle (syke 85-108). Sorvin asetusten muuttaminen sorvattavan esineen vaatimusten mukaiseksi edellytti kyykyssä ja kumartuneena työskentelyä, ja tällöin myös syketaso nousi 105-120 sykkeeseen minuutissa. Kokonaiskuormituksen keskiarvo opiskelijalla oli 4.1 METiä, mikä vastaa kevyttä fyysistä työtä.

Autonasentajan työssä kuormittavimpia työvaiheita oli telineelle nostetun auton alla kumarassa työskentely (syke 94-105), renkaan kantaminen (syke 118) ja käsiin kohdistunut kuormitus liittyi rengastyöhön (syke vain 80-92), jolloin rengasta käsiteltiin renkaan vaihtoon tarkoitetussa koneessa. Kokonaiskuormitus opiskelijalla oli 3.1. METiä, mikä vastaa kohtuullisen kevyttä fyysistä työtä.

 

Palaute mittauksista

Omniassa mittauspalaute annettiin pienryhmälle ja Sataedussa koko luokalle. Palaute annettiin välittömästi mittausten loputtua. Palautetilaisuudessa pyrittiin herättämään ajatuksia kuormittavista työvaiheista ja työkuormitusta helpottavista keinoista (mm. ergonomia, työvaiheiden suunnittelu, ammattitaidon merkitys).  Samalla keskusteltiin fyysisen suorituskyvyn, kestävyyskunnon, lihaskunnon, terveellisten elämäntapojen ja riittävän unen merkityksestä työssä jaksamisessa. Opettajat osallistuivat keskusteluun korostamalla mm. työelämän vaatimuksia ja työstä suoriutumisen merkitystä menestyksekkään työuran luomisessa.

Mittaaminen osaksi opetusta

Esitelty malli on konkreettinen ja mielekäs tapa oppia oman ammatin kuormittavuutta. Samalla mittausten tekeminen ja tulosten arviointi ovat konkreettinen tapa suorittaa Ammattiosaan työkykypassin ”Ammatin työkykyvalmiudet” osiota.

Opettajat voivat toteuttaa työkuormituksen mittauksia oppilaitoksessaan mm. liikunnanopettajan avustuksella. Sykemittarit ovat helppokäyttöisiä ja kertovat sekä tehtäväkohtaisesta kuormittumisesta (esim. syketaso) että koko työpäivän aikaisesta kuormittumisesta (esim. kalorikulutus). Armband -mittarit ovat myös helppokäyttöisiä, mutta melko hinnakkaita (n. 1000€/kpl + analyysiohjelma noin 500€). Armband -mittareita myy Kuntoväline.

On kuitenkin muistettava, että sykemittari että erityisesti Armband mittaavat liikkuvan työn työkuormitusta. Ne eivät sovellu ainoina mittareina staattisen työn kuormituksen arviointiin.

Go to top