Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus palkitsee opiskeluhyvinvointiin panostamisesta

Hallituksen esitys toisen asteen koulutuksen rahoituksen uudistamista koskevasta laista on eduskunnan käsittelyssä. Esitetty rahoitusmalli palkitsee opetuksen järjestämisen, opetuksen sisältöjen ja opetuksen tuen kokonaisuuden laadukkaasta toteuttamisesta.

 

Esityksen mukaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjän rahoitus muodostuisi tulevaisuudessa perusrahoituksesta (49,9 %), suoritusrahoituksesta (44,1 %) ja vaikuttavuusrahoituksesta (6 %). Näihin osuuksiin edettäisiin siirtymäajan puitteissa siten, että alussa perusrahoituksen osuus olisi suurempi. Lopulliset prosenttiosuudet olisivat käytössä varainhoitovuoden 2021 rahoituksessa.

Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän rahoitus perustuisi valtioneuvoston asetuksella säädettävään perushintaan, jota porrastettaisiin koulutusalakohtaisilla rahoituskertoimilla. Rahoituksessa huomioitaisiin nykytilaa vastaavasti myös opiskelijan vaikeavammaisuus sekä koulunkäyntiavustajan käyttämisen tarve. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän erillisrahoituksen puitteissa rahoitettaisiin tutkintotavoitteista koulutusta, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.

Perusrahoitus

Ammatilliseen perustutkintoon myönnettäisiin perusrahoitusta enintään kolmen opiskelijavuoden ajan. Kolmen vuoden aikaraja ei koskisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Jos opiskelija on aiemmin suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon perusrahoitusta voitaisiin kuitenkin myöntää enintään kahden opiskelijavuoden ajan. Näihin muutoksiin liittyen lisätään ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin säännökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksi. Poissaoloaikana koulutuksen järjestäjä ei voisi ilmoittaa opiskelijaa perusrahoitukseen oikeuttavaksi eikä poissaoloaika kuluttaisi perusrahoitusosuuden perusteena huomioitavaa aikaa.

Suoritusrahoitus

Suoritusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin suoritetut tutkinnot sekä suoritetut ammatilliset tutkinnon osat ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen osat. Erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden suorittamat ammatilliset tutkinnon osat painotettaisiin erityisopetuksen painokertoimella. Valmentavaa koulutusta suorittaville erityisopetusta saaneille opiskelijoille ehdotetaan määriteltäväksi erillinen valmentavan koulutuksen rahoituskerroin.

Vaikuttavuusrahoitus

Vaikuttavuusrahoitusosuuden suoritteina huomioitaisiin tulosmittari, opiskelijahyvinvointikysely, opiskelijan antama työelämäpalaute sekä opintojen keskeyttämisen vähentäminen. Vaikuttavuusrahoituksessa ei otettaisi huomioon ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoita.

Tulosmittari perustuisi nykytilaa vastaavasti tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen sekä henkilöstön kelpoisuuteen ja kehittämistoimenpiteisiin. Nykytilaan verrattuna ehdotetussa uudessa tulosmittarissa vähennettäisiin koulutuksen läpäisyn painoarvoa, koska tutkinnon suorittaminen otettaisiin huomioon jo suoritusrahoitusosuudessa ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämistä mitattaisiin uudella käyttöön otettavalla läpäisymittarilla.

Läpäisymittarin käyttöönoton tavoitteena on kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentämään koulutuksen keskeyttämistä. Keskeyttämisen ehkäisyssä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi esimerkiksi opiskelijan yksilöllisiä valinnan mahdollisuuksia, joustavia koulutuspolkuja, kuten mahdollisuutta suorittaa tutkinto osa kerrallaan sekä joustavia siirtymiä valmentavan koulutuksen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen välillä taikka tutkintotavoitteisen koulutuksen sisällä koulutusalalta toiselle.

Opiskelijahyvinvointikysely olisi valtakunnallinen vuosittain tehtävä opiskelijoille suunnattu kysely, jossa kysyttäisiin opiskelijoiden mielipidettä koulutuksen tavoitteiden toteutumista ja heidän hyvinvoinnistaan. Mittari otettaisiin kkäyttöön vuonna 2017 ja tietoja käytettäisiin rahoituksen perusteena ensimmäisen kerran vuonna 2019.

Opiskelijan antamaan työelämäpalautteeseen perustuva mittari otettaisiin käyttöön vuonna 2019 ja siitä saatavia tietoja käytettäisiin rahoituksen perusteena ensimmäisen kerran vuonna 2021.

Uudessa rahoitusjärjestelmässä vaikuttavuusrahoituksen piirissä olisivat kaikki koulutuksen järjestäjät, kun nykyisessä järjestelmässä vain 4/5 koulutuksen järjestäjistä saa tulosrahaa.

Majoitusrahoitus

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaan asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta. Majoitusedun tarjoaminen on koulutuksen järjestäjän päätettävissä.

Koulutuksen rahoituslaissa ehdotetaan säädettäväksi majoitusrahoituksesta. Ehdotetun säännöksen mukaan majoitusrahoitusta myönnettäisiin ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun sisäoppilaitosmuotoisen koulutuksen majoitusedun perusteella, laissa tarkoitetun majoitusedun perusteella sekä erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen majoitusedun perusteella. Majoitusrahoitusta myönnettäisiin siis samojen toimintojen järjestämiseen, joiden perusteella voimassa olevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa. Ehdotetun säännöksen mukaan majoitusrahoituksen suoritteina otettaisiin huomioon varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna etuja saaneiden opiskelijoiden suorittamat opiskelijavuodet.

Ehdotetun säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnettäisiin majoitusrahoituksena euromäärä, joka saataisiin kertomalla valtioneuvoston asetuksella säädettävä majoituksen perushinta etuja saaneiden opiskelijoiden suorittamien opiskelijavuosien määrällä ja kyseisen edun majoituskertoimella, josta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Näin lasketut euromäärät laskettaisiin vielä yhteen, jolloin saataisiin koulutuksen järjestäjälle myönnettävän majoitusedun kokonaiseuromäärä.

Uusi laki ohjaa koulutuksen järjestämisessä entistä vahvemmin holistiseen oppimiskäsitykseen perustuvaan opetukseen, ohjaukseen ja oppimisen tukemiseen.  Laki mahdollistaa tutkinnon suorittamisen nopeutetulla aikataululla ja huomioi erilaisia opiskelun tukitoimia vaativat opiskelijat. Keskeistä onkin kiinnittää huomiota ammattitaitojen oppimisen rinnalla opiskelijan omaa opiskelukykyä, terveyttä ja hyvinvointia edistävien taitojen ohjaukseen.

Lakia esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2017.

Go to top