Enemmistöllä nuorista on syrjintäkokemuksia

Virheviesti

Arjen arkki -sivuston uudistamisprosessi on käynnistynyt.

Arjen arkki -sivusto (arjenarkki.fi) on lukittu kehitystoimia varten. Kaiken uuden sisällön ja käyttäjätilien luominen sekä olemassa olevien muokkaaminen sivustolla on estetty 1.12.2020 alkaen. Uuden sisällön lisäykset ja sisältöön liittyvät muokkaukset pääsee tekemään tammikuussa 2021 uudella Hyvinvoiva amis -sivustolla.

Hyvinvoiva amis -sivusto (hyvinvoivaamis.fi) aukeaa tammikuussa 2021. Sivusto julkaistaan ensin beta-versiona, mutta tästä huolimatta suurimman osan sivuston ominaisuuksista tulisi toimia ongelmitta. Vastaavasti suurin osa nykyisen Arjen arkki -sivuston sisällöstä siirretään uudelle sivustolle, mukaanlukien sivuston sisällön ja materiaalien lisäksi myös mm. käyttäjätilit.

Ihmisarvoinen nuoruus - Nuorisobarometri 2014 valottaa nuorten elämää yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmista. Nuoriin kohdistuvan syrjinnän kokemukset paljastuvat Nuorisobarometri 2014:n mukaan niin yleisiksi, että syrjintää voi pitää nuorten arkea leimaavana piirteenä.

Nuoret näkevät syrjivänä ennen kaikkea ihmisten eriarvoisen kohtelun. Lähes kaikki (95 %) pitävät syrjintänä sitä, jos joku ei etnisen taustansa takia saa palvelua ravintolassa, tai työtä, johon olisi muuten pätevä. Kolme neljästä nuoresta pitää syrjintänä sitä, etteivät samaa sukupuolta olevat voi solmia avioliittoa. Harvemmin syrjiviksi tunnistetaan yhteiskunnan välillisempiä tai rakenteellisempia eriarvoisuuksia, kuten sitä, että hyvin toimeentulevat elävät pidempään kuin huonosti toimeentulevat. Välillinen syrjintä voi olla kytköksissä yhdenmukaisuuden paineisiin: suurin osa nuorista arvioi samanlaisuuden paineen Suomessa liian vahvaksi.

Syrjintään puuttumista pidetään lähes yksimielisesti tärkeänä. Selvä enemmistö nuorista myös arvioi, että syrjinnän uhreille on tarjolla apua, ja syrjintää kokeneista noin puolet sanoo saaneensa tarvittaessa apua syrjintään. Sen sijaan vain pieni osa nuorista pitää nykyisiä syrjintää ehkäiseviä toimia tehokkaina. Syrjinnän jälkihuolto näyttää siis toimivan paremmin kuin ehkäisevät toimenpiteet. Nuorten kokemukset kertovat synkkää sanomaa syrjiviin rakenteisiin puuttumisen vähäisyydestä. Vain joka viides nuorista arvioi, että syrjintätapauksen selvittely on johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten toimintakäytäntöjen tai ohjeiden muuttamiseen.

 Syrjinnän ehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tulisi panostaa nuorten kanssa tehtävässä työssä aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja systemaattisemmin. Kyse on inhimillisten edellytysten luomisesta nuorten ihmisarvoisen elämän toteutumiseksi.

 

Go to top