Nuoruus hallitusohjelmassa -julkaisu pohtii hallitusohjelman vaikutuksia nuoriin

Virheviesti

Arjen arkki -sivuston uudistamisprosessi on käynnistynyt.

Arjen arkki -sivusto (arjenarkki.fi) on lukittu kehitystoimia varten. Kaiken uuden sisällön ja käyttäjätilien luominen sekä olemassa olevien muokkaaminen sivustolla on estetty 1.12.2020 alkaen. Uuden sisällön lisäykset ja sisältöön liittyvät muokkaukset pääsee tekemään tammikuussa 2021 uudella Hyvinvoiva amis -sivustolla.

Hyvinvoiva amis -sivusto (hyvinvoivaamis.fi) aukeaa tammikuussa 2021. Sivusto julkaistaan ensin beta-versiona, mutta tästä huolimatta suurimman osan sivuston ominaisuuksista tulisi toimia ongelmitta. Vastaavasti suurin osa nykyisen Arjen arkki -sivuston sisällöstä siirretään uudelle sivustolle, mukaanlukien sivuston sisällön ja materiaalien lisäksi myös mm. käyttäjätilit.

Nuorisotutkimusverkosto on toimittanut monipuolisen teoksen kirjoituksista, joissa analysoidaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista "Ratkaisujen Suomi" -ohjelmaa erityisesti nuorten elämän näkökulmasta.

Julkaisun teksteissä käsitellään hallitusohjelman vaikutuksia nuoriin esimerkiksi koulutuksen, työmarkkinoiden, osallisuuden ja vapaa-ajan kentillä. Kirjoittajina on monitieteinen, yli kahdenkymmenen tutkijan joukko eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja Nuorisotutkimusverkostosta. Julkaisu on ajankohtainen monipuolisesti vaikutuksia käsittelevä teos, johon jokaisen vastuunsa tuntevan päättäjän olisi syytä tutustua.

Tekstit osoittavat, että poliittiset ratkaisut ja leikkaukset vaikuttavat nuorten elämään keskeisellä tavalla. Kristiina Huttunen ja Tuomas Pekkarinen pohtivat tekstissään koulutuksen nivelvaiheiden suhdetta nuorten syrjäytymiseen. Toisen asteen koulutukseen siirtyminen on heidän mukaansa tärkeä nivelvaihe, jossa nuoret tekevät koko koulutusuraansa koskevia valintoja. Vaihtoehtojen kaventaminen saattaa tässä vaiheessa lisätä toisen asteen tutkinnon suorittamatta jättämisen tai keskeyttämisen riskiä. Myös Huttunen ja Pekkarinen nostavat tekstissään esille sen, että ammattikoulutuksen säästöt voivat lisätä joidenkin nuorten riskiä pudota pois koulutuksesta ja työelämästä. Tämä myös lisää heistä aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle.

Päivi Armilan tekstin mukaan syrjäseutujen koulutustarjonnan harventaminen pakottaa nuoret muuttamaan pois kotoa yhä aiemmin. Asuntolatoiminnan tukemisen merkitys kasvaa toisella asteella. Kaupunkikeskusten ulkopuolinen syrjäseutu tyhjenee nuorista sukupolvista ja erityisesti nuorille suunnatut palvelut muuttavat keskuksiin. Tämä saattaa myös aiheuttaa sen, että nuoret valitsevat yhä enemmän sen mukaan, minne kaverit menevät, koska valinnanvaraa on niin vähän. Tämä taas lisää koulutuksen keskeyttämistä. Välimatkat vaikuttavat myös nuorten koulutukselliseen tasa-arvoon, osa nuorista asuu kaukana kaapeleista ja valokuiduista, joka tekee mahdottomaksi opiskelun ajanmukaisissa digiympäristöissä. 

Liikunnan näkökulmasta tarkasteltuna taas Liikkuvan koulun ulottaminen toiselle asteelle  on hyvin perusteltua. Riittämättömästi liikkuvien nuorten osuus kasvaa täysi-ikäisyyttä lähestyttäessä, ja erityisesti ammatillisella toisella asteella liikkumattomien nuorten osuus on suuri. Lähiyhteisöt, perhe ja sosiaalinen tausta vaikuttavat merkittävästi nuorten liikuntatottumuksiin. "Tunti liikettä päivässä" -kirjaus hallitusohjelmassa tarkoittaa liikkumisen laajempana käsitteenä kuin pelkkä urheilu tai liikunta. Kuitenkin liian usean kansanedustajan puheessa "tunti liikettä päivässä" muuttuu muotoon "tunti liikuntaa päivässä", jolloin fyysisen aktiivisuuden lisääminen kaventuu pelkäksi puheeksi liikuntatunneista. Hallituspuolueiden kansanedustajien puheessa  jää huomaamatta, että liikkumisesta saatavat hyödyt voisivat toteutua muutenkin kuin pelkän “aktiiviurheilun” tai “liikunnan harrastamisen pariin” pääsyn kautta. Veli Liikasen ja Anni Rannikon mielestä Liikkuvan koulun ydinajatusta ei siis ole täysin vielä sisäistetty.

Go to top