Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 2016

Virheviesti

Arjen arkki -sivuston uudistamisprosessi on käynnistynyt.

Arjen arkki -sivusto (arjenarkki.fi) on lukittu kehitystoimia varten. Kaiken uuden sisällön ja käyttäjätilien luominen sekä olemassa olevien muokkaaminen sivustolla on estetty 1.12.2020 alkaen. Uuden sisällön lisäykset ja sisältöön liittyvät muokkaukset pääsee tekemään tammikuussa 2021 uudella Hyvinvoiva amis -sivustolla.

Hyvinvoiva amis -sivusto (hyvinvoivaamis.fi) aukeaa 11.1.2021. Sivusto julkaistaan ensin beta-versiona, mutta tästä huolimatta suurimman osan sivuston ominaisuuksista tulisi toimia ongelmitta. Vastaavasti suurin osa nykyisen Arjen arkki -sivuston sisällöstä siirretään uudelle sivustolle, mukaanlukien sivuston sisällön ja materiaalien lisäksi myös mm. käyttäjätilit.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 2016 -tiedonkeruun tulokset julkaistiin TEA-viisarissa toukokuussa 2017. Samalla julkaistiin Tutkimuksesta Tiiviisti -julkaisu tiedonkeruun keskeisimmistä kansallisista tuloksista

Ammatillisessa koulutuksessa edistetään hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria monin eri tavoin. Kouluruokailusuositusta noudatetaan suuressa osassa toimipisteistä ja valtaosassa on käytössä yhteiset kirjatut käytännöt mm. tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi, käyttöön puuttumiseksi ja väärinkäyttäjien hoitoon ohjaamiseksi. Opiskelijoiden poissaolojen ehkäisemisen ja puuttumisen yhteiset kirjatut käytännöt olivat myös yleisiä. Kaiken kaikkiaan toimipisteissä oli käytössä monia kirjattuja yhteisiä käytäntöjä, joiden avulla on mahdollista seurata toimintaa ja tarvittaessa tarjota apua riittävän varhain. Opiskelijat myös osallistuvat monien erilaisten toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Toiminnasta löytyy myös kehittämiskohteita. Vaikka opiskeluhuoltopalveluja on aiempaa paremmin käytettävissä, niitä ei edelleenkään ole kaikissa toimipisteissä. Myös opiskelijamäärään suhteutetut työpanokset ovat edelleen osittain puutteellisia. Lukuvuonna 2015–2016 opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön eli terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin ja kuraattorin työpanos kohdentui pääasiassa yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön. Terveydenhoitajat ja psykologit käyttivät yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön keskimäärin vain 10 prosenttia ja kuraattorit 20 prosenttia työajastaan. Lääkäreiden työaika sisälsi yksinomaan yksilökohtaista työtä.

Vaikka opiskelijat osallistuvat toimipisteissä monien toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen, tulisi heidän osallistumiseensa kiinnittää vielä enemmän huomiota.

 

Go to top